Vilusen täyttömäki

Vilusen täyttömäeltä voi seurata lintujen muuttoa. Tässä kaukoputkella tähystää Tuija Palonen. Mäki on tuulinen paikka. Kylmällä säällä Vilusella on syytä pukeutua lämpimästi, muuten voi tulla vilu. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (24.9.2013)


Kesällä 1961 ylioppilas Heikki Arjanne käveli Vilusenharjun sorakuopalla Kaukajärvellä. Kulkupaikka oli Kaukajärven liikekeskuksen kohdalla, mutta parikymmentä metriä nykyistä maanpintaa korkeammalla - alueella nyt sijaitsevien kerrostalojen ylimpien kerrosten tasalla.

Tarkkasilmäinen nuori mies huomasi, että sorakuopan seinämästä pisti esiin outo esine. Se oli miekan kahva.

Onnekas havainto paljasti rautakautisen kalmiston - tai paremminkin kalmiston jäänteet. Kun sorakuoppaa oli valmisteltu tuotantokuntoon, iso osa pintamaassa sijainneesta kalmistosta oli työnnetty puskutraktorilla sivuun harjun rinteille.

Hautauspaikka oli sijainnut Vilusenharjun itäisellä laella, josta oli avautunut näkymä itään Kaukajärvelle ja Pitkäjärvelle. Järvien vedenpinta oli ollut noin 40 metriä harjun lakea alempana.

Kun kalmistoa ja sivuun työnnettyjä maamassoja myöhemmin tutkittiin, selvisi, että paikalle oli haudattu kymmeniä vainajia. Hautaukset oli tehty noin tuhat vuotta sitten, suunnilleen vuosina 800-1200.

Hautalöydöt osoittavat, että tuhat vuotta sitten Iidesjärven laaksossa ihmisen elämä oli lyhyt mutta jännittävä. Haudatut olivat pääosin olleet 20-40-vuotiaita. Elämän jännittävyydestä kertovat haudoista löytyneet aseet ja karhunkynnet. Monet vainajat oli haudattu karhuntaljaan käärittynä.

Jääkauden synnyttämä Vilusenharju oli tuhansia vuosia maamerkki maisemassa. 1900-luvun alkupuolella harjua ruvettiin nakertamaan soramontuksi. Alkuperäisestä harjusta on jäljellä enää pieni kaistale pohjoisrinnettä Kangasalantien varressa.

Entisen Vilusenharjun länsipäähän on tehty täyttömäki, joka muodostaa itärajan nykyiselle Iidesjärven laaksolle. Mäkeä nimitetään Iso-Vilusen virkistysalueeksi. Täyttömäen itäpuolella on ankara rajalinja: moottoritie. Tietä pitkin kulkee valtatie 9:n liikenne.

Soranotto Vilusenharjusta kesti puoli vuosisataa. Täyttömäen tekoonkin kului vuosikymmeniä. Maamassoja ajettiin muun muassa rakennustyömailta. Noin sata vuotta vireillä ollut maanvaihto-operaatio on nyt lopuillaan, sillä täyttömäellä työt ovat maisemointivaiheessa. Alueelle on tarkoitus tehdä muun muassa kävelyteitä, kuntoilupaikkoja ja maastopyöräilijöiden temppurata.

Luontokohteena iso maakasa on ollut erikoinen paikka, eräänlainen tekotunturi. Kasan päällä on toisinaan näkynyt metsäkauriita, ja näky on elävästi tuonut mieleen tunturin harjanteella vaeltavan porotokan. Muuttolinnuille mäki on tarjonnut levähdyspaikan, ja mäen laki on ollut hyvä paikka muuton seurantaan. Maisemointi, rinteiden metsittyminen ja liikuntapaikat tulevat muuttamaan täyttömäen luonnetta lähivuosina.

Vuoden 1953 peruskartassa Vilusenharjun hahmo näkyi hyvin. (© Maanmittauslaitos, peruskartan 1953 aineistoa)

Vuoden 1960 peruskartassa harjusta on enää vähän jäljellä. Hautalöytö tehtiin näihin aikoihin. Täyttömäki on kasattu kartassa näkyvän lännen puoleisen soramontun länsiosaan. (© Maanmittauslaitos, peruskartan 1960 aineistoa)



Iides.fi