Ajankohtaista Iidesjärveltä



Rankat Ankat havaitsi 65 lajia Tornien taistossa

(Iides.fi 5.5.2018)

Iidesjärven lintutornia puolustanut Rankat Ankat -joukkue taisteli sinnikkäästi BirdLife Suomen Tornien taisto -kilpailussa, vaikka sää oli kolea ja kevät myöhässä. Joukkue havaitsi 65 lintulajia. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat harmaasorsa, kaulushaikara, liejukana ja pussitiainen. Joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtinen, Kaisa Kivinen, Aleksanteri Mikkola ja Marko Ollila.

Tornien taisto järjestettiin lauantaina 5. toukokuuta jo 25. kerran. Koko maassa mukana oli yli 300 joukkuetta. Joukkueiden tehtävänä oli havaita tornilta kahdeksan tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kilpailu alkoi aamuviideltä päättyi kello 13.

Iidesjärven lintutornin joukkue on osallistunut Tornien taistoon ainakin vuodesta 2004 alkaen. Tämän jälkeen neljänä vuotena ei ole saatu joukkuetta kokoon. Osallistumisvuosina lajeja on havaittu alla olevan taulukon mukaisesti.

2004: 55 lajia
2007: 46 lajia
2008: 46 lajia
2009: 46 lajia
2010: 45 lajia
2011: 57 lajia
2013: 63 lajia
2015: 66 lajia
2016: 62 lajia
2017: 61 lajia
2018: 65 lajia




Joukkue tornilla. Alakuvassa vasemmalta Aleksanteri Mikkola, Kaisa Kivinen, Marko Ollila ja joukkueen johtaja Jarmo Lehtinen. Kuvat: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (5.5.2018)


Toukokuussa lintukävelylle

(Iides.fi 2.5.2018)

Iidesjärvellä on taas tilaisuus yhdistää iltakävelyyn lintujen tarkkailu oppaan johdolla. Toukokuussa voi osallistua kahdelle opastetulle lintukävelylle. Niillä oppaana on Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.

Ensimmäinen retki on tiistaina 8. toukokuuta ja toinen tiistaina 22. toukokuuta. Lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleella ja lähtöaika kello 18. Opastettu kävely kestää pari tuntia. Jos uhraa vähän enemmän aikaa, voi kävellä omin päin vaikka koko järven ympäri.


Lintukävelyllä voi tavata etelärannan kaislikkoon taitavasti naamioituneen lapasorsan. Linnun silmä näkyy juuri ja juuri - nokka vähän paremmin. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.5.2018)


Jäät sulivat paikoilleen

(Iides.fi 23.4.2018)

Iidesjärven laaja ulappa vapautui jääpeitteestä maanantaina 23. huhtikuuta. Jäät sulivat lopulta melko nopeasti, vaikka alkukevät olikin kylmä. Jäidenlähtöön ei liittynyt ryskettä eikä muutakaan dramatiikkaa, sillä jäät sulivat paikoilleen. Maanantai-iltapäivän navakka tuuli viimeisteli työn.

Kevään tulo on pari viikkoa jäljessä edellisvuodesta. Vuonna 2017 jäät lähtivät 10. huhtikuuta.


Maanantai-iltana Iidesjärven ulappa lainehti vapaana. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.4.2018)


Pahalammella kuolleita kaloja

(Iides.fi 17.4.2018)

Pahalammella on koettu talven aikana ekokatastrofi. Pieni ja matala lampi ei ole kyennyt toimimaan suuren kalamäärän elinympäristönä, mikä on johtanut kalojen joukkokuolemaan. Kuolleita kaloja on runsaasti lammen rannoilla. Lammen jäällä lepäilee ylensyöneitä lokkeja.

Pahalampi on entistä kaatopaikka-aluetta. Kalojen joukkokuolema voi johtua ympäristömyrkyistä tai happikadosta - tai molemmista. Ravinnekuormaa lammella on ollut vähintäänkin riittävästi, sillä rantapoluilla on ollut paljon koirien ulosteita.

Karpit saattavat olla yksi syy happikatoon. Pahalammelle on tuotu karppeja virkistyskalastajien tarpeisiin. Ehkä lampi ei ole kestänyt pohjaa tonkivan vieraslajin aiheuttamaa kuormaa.


Tämä Pahalampeen tuotu karppi ei enää osallistu virkistyskalastukseen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.4.2018)


Perhepuisto on edennyt jo työmaavaiheeseen

(Iides.fi 1.4.2018)

Nekalantien varteen entisen Atomikylän paikalle on talven aikana noussut työmaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa tälle alueelle on osoitettu virkistysaluetta ja perhepuisto. Kaava on tullut voimaan huhtikuussa 2014 annetulla kuulutuksella, joten työmaan täytyy olla perhepuiston työmaa.

Aidatun työmaa-alueen sisällä on muun muassa rakennustarvikkeita. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että rakentamisleikit tulevat olemaan perhepuiston keskeinen toimintamuoto. Mitään risumajoja ei näytä olevan tulossa vaan kunnon betonirakenteita. Lähitienoolle tuodut vanhat sohvat pääsevät ilmeisesti uusiokäyttöön leikkirakennusten sisustuselementteinä.

Ohikulkijat ovat kummastelleet sitä, että aidatun alueen yhteen nurkkaan on kasattu suuri määrä rahaa. Raha on tietysti ratikkaleikkejä varten!


Perhepuistoon on vielä pääsy kielletty. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (31.3.2018)


Työmaat tuhoavat laakson monimuotoisuutta

(Iides.fi 14.3.2018)

Läpi talven jatkuneet hakkuu- ja muut työmaat ovat köyhdyttäneet Iidesjärven laakson luonnon monimuotoisuutta. Puita on hakattu eri puolilta laaksoa energiapuuksi. Raitiotietyömaan ja putkilinjatyömaan alta on kaadettu paljon puita laakson itäosassa. Entisen Nekalan tilan vanhasta pihapiiristä on raivattu muun muassa pihapensaikkoa, joka on tarjonnut suoja- ja pesäpaikkoja monille lintulajeille.

Mutta älkäämme suhtautuko tähän kaikkeen kielteisesti. Tampereen kaupungin lukuisat virkamiehet ja työntekijät ovat varmasti yrittäneet parhaansa ja jopa ylittäneet itsensä, kiitos ja kannustuspalkkio heille siitä! Ja pusikkojen siistiminen on tietysti koiraharrastajien mieleen. Avarissa maisemissa irtokoirien on ihana juosta vapaana ja jahdata luonnoneläimiä.

Puiden poistaminen luonnosta kiihdyttää myös ilmaston lämpenemistä, todistelevat oppineet. Tällä saralla olisi vielä paljon tehostettavaa, sillä kevät on ollut kylmä. Puut poikki ja pinoon!


Hakkuutyömaa laakson etelärinteellä Turtolassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.3.2018)


Puupinoon on kirjoitettu syyllisen nimi: RATIKKA. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (11.3.2018)


Vuotovesi-ilmiö tuo linnuille ruokaa talvella

(Iides.fi 17.2.2018)

Iidesjärven rantamaastot ovat täynnä vesi- ja viemäriputkia. Ne vuotavat ja muodostavat erikoisia elinympäristöjä. Valtamerillä tunnetaan vuorovesi-ilmiö, kaupunkiluonnossa on nähtävillä vuotovesi-ilmiö. Pakkasellakin höyryävissä lätäköissä vallitsee ikuinen kesä.

Linnut tuntevat vuotovesikosteikot hyvin. Niistä löytyy syötävää helmikuussakin. Jätevedessä kasvanut murkina on lintujen mielestä luomuruokaa. Se maistuu paremmalta kuin ruokintapaikoilla tarjoiltava kauppojen linturuoka.


Mustarastas kauhoo lätäkön antimia järven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.2.2018)


Tarkkasilmäinen lintu löytää vuotovesikosteikosta ruokaa pakkasellakin. Tässä sinitiainen silmä tarkkana Iidesrannassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.2.2018)


Vuonna 2017 julkaistiin yli 400 luontokuvaa

(Iides.fi 1.1.2018)

Iides.fi julkaisi vuonna 2017 yli 400 uutta luontokuvaa Iidesjärven alueelta. Lintukuvia oli eniten, runsaat 320. Syksyllä 2012 aloittanut sivusto on toiminut jo viisi täyttä kalenterivuotta. Puolen vuosikymmenen aikana on syntynyt laaja kuvadokumentti Tampereen kaupunkiluonnon keskeisestä kohteesta.

Vuosi 2017 oli raitiotietyömaan vuosi. 1970-luvun alkupuolella rakennettu Hervannan valtaväylä repäisi pahan haavan Iidesjärven laaksoon. Vuosikymmenien mittaan haava arpeutui, kun puita ja pensaita kasvoi valtaväylän lähimaastoon. Raitiotietyömaa avasi vanhan haavan ja teki liikennekäytävästä entistäkin leveämmän. Nyt tarvitaan laajoja maisemointitoimia, jotta Iidesjärven laakson viherkäytävä säilyisi yhtenäisenä.

Iides.fi jää tammikuun alussa muutamaksi viikoksi huoltotauolle, jonka aikana sivustoa järjestellään uudelleen. Sivustolle voi lähettää kuvia tauon aikanakin. Kuvat pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään huoltotauon jälkeen.




Raitiotietyömaan maisemaa Iidesjärven itäpäässä vuonna 2017. Ylempi kuva on otettu Turtolan suunnasta 31. joulukuuta. Alempi kuva on otettu Kalevan suunnasta 30. toukokuuta. Kuvat: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio.


Iides.fi - Iidesjärven sivu