Ajankohtaista Iidesjärveltä



Kaupunki vyöryttää kaatopaikan penkkaa

(Iides.fi 3.10.2018)

Tampereen kaupunki on taas ryhtynyt vyöryttämään Nekalan kaatopaikan penkkaa Iidesjärven puolelle. Penkan yli on työnnetty työkoneilla maata ja kiviä kaatopaikan pohjoisreunalla. Penkalle on kaivettu lisäksi uria, joita pitkin kaatopaikan hulevedet saattavat valua järveen.

Kaatopaikan penkkaa on vyörytetty järveen vuosikymmenien ajan. Näin kaatopaikan laen tasainen alue on hiljalleen laajentunut. Kaupungin toiminta saattaa johtaa ympäristökatastrofiin, sillä kaatopaikka voi sortua järveen. Alueelle on varastoituna valtavat määrät teollisuus- ja yhdyskuntajätteitä. Jätteiden päällä on maa-aineksia. Alueella toimii kaupungin työmaa, jossa haketetaan risuja ja puita.


Kaatopaikan penkan yli on ajettu maata ja kiviä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.10.2018)


Vesilinnut suojautuvat ilmaan

(Iides.fi 26.9.2018)

Syksyisin huomaa, että Iidesjärvi tarjoaa turvapaikan monelle vesilinnulle. Petolinnun ylilento tai muu häiriö nostattaa yhtäkkiä satojen vesilintujen sekaparven pyörimään järven ilmatilaan.

Vaaran ilmaantuessa vesilinnut suojautuvat ilmaan. Pallona pyörivään parveen petolinnun on vaikea iskeä. Kun vaara on ohi, linnut laskeutuvat eri puolille järveä. Pakolento kestää usein vain lyhyen hetken.

Poukkoilevan parven tarkkailu paljastaa, että taitavakaan metsästäjä ei kykenisi ampumaan tähdättyä laukausta parvessa lentävään yksittäiseen lintuun. Siksi sorsajahdissa ammutaan paljon rauhoitettujakin lajeja.

Vesilinnun pitää olla varovainen, muuten se ei selviydy. Tiistaina 25. syyskuuta järvellä räpiköi iltahämärässä outo yhdistelmä kohti Hevoshaan rantaa. Ilmeisesti jokin vesilintu ei ollut varovainen vaan joutui kanahaukan iltapalaksi. Saalis oli niin painava, että kanahaukka kykeni kuljettamaan sitä ilmassa vain lyhyen matkan kerrallaan.


Vaaraa paennut vesilintuparvi ilmassa. Kuvassa vain pieni osa parvesta. Suurin osa linnuista on haapanoita, mutta joukossa on myös lapasorsia ja taveja. Oikeassa reunassa näkyvä mustavalkoinen lintu on tukkasotka. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.9.2018)


Kanahaukka raahaa iltahämärässä saalistaan järven pinnassa kohti Hevoshakaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.9.2018)


Iides.fi kuusivuotias

(Iides.fi 10.9.2018)

Iidesjärven ja sen lähialueen luonnosta kertova verkkosivusto Iides.fi täytti sunnuntaina kuusi vuotta. Sivusto on elänyt kuluvan vuoden säästöliekillä. Näillä näkymin sivusto jatkaa pikkuteholla vuodenvaihteen tienoille. Sen jälkeen sivusto vaipuu horrokseen.

Kuuden vuoden aikana Iides.fi on tuottanut laajan luontodokumentin Iidesjärvestä ja Iidesjärven laaksosta. Tarkoitus on, että tämä kuva-aineisto jää arkistoituna elämään. Kuvat ovat esillä sivustolla ainakin ensi vuoden syksyyn saakka.



Pussitiainen rakensi pesän keväällä

(Iides.fi 5.9.2018)

Pussitiainen yritti pesintää Iidesjärvellä kuluneena kesänäkin, mutta hanke jäi yritykseksi. Koiras rakensi keväällä pesän järven itäpäähän samalle paikalle kuin vuonna 2015, mutta pesintä ei onnistunut. Koiras ei ehkä saanut houkuteltua naarasta paikalle ja lähti yrittämään toisaalle. Pesintäyritys saattoi myös häiriintyä tai keskeytyä jostakin syystä.

Iidesjärveltä kirjattiin lintutietopalvelu Tiiraan keväällä havaintoja ainakin kahdesta pussitiaisyksilöstä. Toukokuun jälkeen lintuja ei näkynyt.


Pussitiaisen pesä toukokuussa. Kuva: Martti Tuure. Copyright © Martti Tuure. (11.5.2018)


Kuva pesästä heinäkuulta. Kuvasta voi päätellä, että pesänrakennus eteni hiukan toukokuussa, mutta jäi sitten kesken. Kuva: Martti Tuure. Copyright © Martti Tuure. (12.7.2018)


Syyskuussakin lintukävely

(Iides.fi 4.9.2018)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää Iidesjärvellä opastetun lintukävelyn syyskuussakin. Retki on lauantaina 15. syyskuuta. Pari tuntia kestävä retki alkaa kello 10.

Lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleella. Oppaana on Jukka T. Helin.



Iloitkaamme roskista

(Iides.fi 27.8.2018)

Iloitkaamme roskista. Roskat tuovat luontoon moninaisuutta ja uusia elämyksiä. Kuinka yksitoikkoinen Iidesjärven luonto olisikaan ilman roskia.

Roskien edessä kannattaa pysähtyä. Katso tarkkaan, kuinka kevyesti kansainvälisen pikaruokaketjun tuottama McRoska kelluu Mutaojan vihreässä limassa. Siinä on asennetta. Ja tuo ihana vihreys. Sen tuottaminen on vaatinut paljon työtä. Tampereen kaupungin on pitänyt ajattaa lukuisia kuormia mätäneviä jätteitä Aakkulaan, jotta Mutaojan vesi on saatu muuttumaan syvänvihreäksi leväpuuroksi.

Roskatko muka haitallisia? Vähän suhteellisuudentajua! Muutaman roskan kippaaminen luontoon on vähäinen ympäristöteko verrattuna vaikkapa raitiotien rakentamiseen!

Kun roskista oppii iloitsemaan, Iidesjärven rannoilla ei koskaan tule suru puseroon. Iloitkaamme.


McRoska kelluu keveästi Mutaojan vihreydessä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (26.8.2018)


Se on täytetty, jopa ylitetty. Roskasäiliö kävelytien varrella Iidesjärven itäpäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (26.8.2018)


Elokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 16.7.2018)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää elokuussa Iidesjärvellä kaksi opastettua lintukävelyä. Ne ovat tiistaina 7. elokuuta ja tiistaina 21. elokuuta. Kello 18 alkavat retket kestävät pari tuntia.

Retkille lähdetään järven länsipäästä Lokintaipaleelta. Lintukävelyiden oppaana toimii Pilyn retkikummi Olavi Kalkko.



Laulujoutsenten poikanen katosi

(Iides.fi 9.7.2018)

Iidesjärven laulujoutsenpariskunnan ainoa elossa säilynyt poikanen on kadonnut. Viimeinen havainto poikasesta on kirjattu lintutietopalvelu Tiiraan 5. heinäkuuta. Poikanen on todennäköisesti menehtynyt. Laulujoutsenten pesintä päättyi siis tänä kesänä kaikkien kolmen poikasen kuolemaan.


Poikasensa menettänyt laulujoutsenpari Puhoonlahdella sunnuntai-iltana 8. heinäkuuta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.7.2018)


Koira taas vapaana Pahalammella
- ulkoiluttaja uhkaili toimittajaa

(Iides.fi 2.7.2018)

Irtokoira on Viinikan Pahalammella edelleen tavallinen näky, vaikka järjestyslaki, metsästyslaki ja luonnonsuojelulaki kieltävät koirien pitämisen vapaana tähän aikaan vuodesta. Sunnuntaina 1. heinäkuuta iltapäivällä mies ja nainen antoivat koiran juosta vapaana Pahalammen rannalla. Irtokoira juoksi lammen länsirannalla Iides.fi -sivuston toimittajaa vastaan. Toimittaja kysyi, miksi koira on irti, jolloin mies alkoi käyttäytyä aggressiivisesti ja esittää uhkailuja.

Tapauksesta tallentui kattavasti aineistoa. Uhkaavasti käyttäytynyt mies väitti, että häntä ei saa kuvata. Suomen lakien mukaan kuvaaminen julkisella paikalla on kuitenkin sallittua.

Pahalammella ja lammen ympäristössä on tällä hetkellä useita lintupoikueita. Härkälinnuilla on kaksi poikasta ja lisäksi lammella on muitakin vesilintupoikueita.

Koiran ulkoiluttajat häiritsivät härkälinnun pesintää Pahalammella myös kesällä 2017.


Tölkki kädessä kulkenut mies uhkaili Iides.fi -sivuston toimittajaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.7.2018)


Laulujoutsenilla yksi poikanen jäljellä

(Iides.fi 30.6.2018)

Iidesjärven laulujoutsenpariskunnalla on jäljellä yksi poikanen. Kahdesta jäljelle jääneestä poikasesta toinen katosi juhannuksen jälkeisen viikon loppupuolella. Lintutietopalvelu Tiiran mukaan keskiviikkona 27. kesäkuuta lintutornilta havainnoitiin järvellä kaksi poikasta. Niiden seurassa ei ollut emolintuja. Perjantai-iltana 29. kesäkuuta emojen seurassa liikkui Puhoonlahdella vain yksi poikanen.

Järven itäpäässä liikkuneet veneilijät häiritsivät laulujoutsenperhettä 20. kesäkuuta. Häirinnän seurauksena emolinnuista tuli hyvin säikkyjä. Havaittuaan lähistöllä jotain epäilyttävää molemmat emot saattoivat sännätä pakoon ja jättää poikaset. Emojen paettua poikaset jäivät ilman niiden turvaa. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi harmaalokki saattaa saalistaa poikasen.

Lauantaina 30. kesäkuuta aamupäivällä emot ja poikanen liikkuivat Hevoshaan länsipuolella. Laulujoutsenet tarkkailivat Hevoshaan rantaa valppaasti, mutta tunnistettuaan rannalla liikkuvan tutun luontokuvaajan ne käyttäytyivät rauhallisesti. Aterioidessaan molemmat emot painoivat päänsä yhtä aikaa veteen, mikä kertoi siitä, että linnut tunsivat olonsa turvalliseksi.


Laulujoutsenet ja poikanen Hevoshaan länsipuolella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (30.6.2018)


Käänne kohti syksyä on käsillä

(Iides.fi 20.6.2018)

Oletko kyllästynyt alituisesti paistavaan aurinkoon ja kuumaan keliin? Voit huokaista helpotuksesta, sillä käänne on nyt käsillä. Parin kuukauden kuluttua pääset nauttimaan syksyn vilvoittavista tuulista, raikkaista sateista ja kuulaista öistä.

Kesäpäivänseisaus on torstaina 21. kesäkuuta. Silloin päivä on pisimmillään. Kesäpäivänseisauksen aikaan päivän pituus on Tampereella 19 tuntia ja 30 minuuttia. Sitten päivä lyhenee joka päivä puolen vuoden ajan.


Keskikesän hetki Vilusen täyttömäellä. Niittykirvinen tähyilee ruokaa jälkikasvulleen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2018)


Veneilijät häiritsivät laulujoutsenia

(Iides.fi 20.6.2018)

Iidesjärven itäpään luonnonsuojelualueella veneilleet kaksi miestä häiritsivät lintujen pesintää ja järven laulujoutsenpoikuetta keskiviikkona 20. kesäkuuta. Kiikarein ja kameroin varustautuneet miehet liikkuivat puoliltapäivin veneellä muun muassa lintutornin edustan lammikossa ja Mutaojalla.

Emojoutsenet säikkyivät veneilijöitä ja säntäilivät hädissään järvenselällä. Navakassa tuulessa emot ja poikaset joutuivat erilleen toisistaan. Poikaset olivat ilman emojen turvaa tunnin verran. Puolen päivän jälkeen ne harhailivat Hevoshaan itäpuolella. Myöhemmin toinen emoista löysi kadonneet poikaset. Illalla kello 21 koko perhe oli taas yhdessä järven itäpäässä.


Veneilijät sauvovat lintujen pesimäaikaan Mutaojalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2018)


Veneilijät lintutornin edustalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2018)


Veneilijät nostavat venettään Nekalan matonpesupaikan luona. Emoistaan erilleen joutuneet laulujoutsenen poikaset näkyvät vasemmassa alakulmassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2018)


Laulujoutsenilla kaksi poikasta jäljellä

(Iides.fi 18.6.2018)

Iidesjärven laulujoutsenpariskunta on menettänyt yhden kolmesta poikasestaan. Maanantaina 18. kesäkuuta iltapäivällä emojen seurassa oli kaksi poikasta. Sunnuntaina kaikki kolme poikasta olivat vielä elossa.




Emot ja kaksi poikasta lintutornin edustalla. Kuvat: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (18.6.2018)


Laulujoutsenilla kolme poikasta

(Iides.fi 8.6.2018)

Iidesjärven laulujoutsenpariskunnalla on kolme poikasta. Hannu Tervonen kuvasi poikaset perjantaina 8. kesäkuuta järvenselällä lintutornin edustalla. Pesintä näytti jo epäonnistuneen, koska molemmat joutsenet liikkuivat yhtä aikaa järvellä kaukana pesäpaikasta. Pesintä on kuitenkin onnistunut!


Laulujoutsen ja kolme poikasta lintutornin edustalla. Kuva: Hannu Tervonen. Copyright © Hannu Tervonen. (8.6.2018)


Yölaulajaretki 16. kesäkuuta

(Iides.fi 28.5.2018)

Perinteinen Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen yölaulajaretki järjestetään Iidesjärven ja Vihiojan maastoissa lauantaina 16. kesäkuuta. Kokoontuminen on lintutornin pysäköintialueen luona kello 22.30. Muutaman kilometrin reitti soveltuu kävellen tai polkupyörällä kuljettavaksi. Oppaana retkellä on Tuija Palonen.

Retkellä on säävaraus, kerrotaan Pilyn verkkosivuilla. Iltaöisen sateen sattuessa voi kuunnella Balladin elokuvasta Klaani. Elokuva perustuu Tauno Kaukosen Klaani-romaaniin, jonka tapahtumat sijoittuvat Vihiojan laaksoon.

Mika Kaurismäen 1984 ohjaamasta Klaani-elokuvasta jäi elämään Päivi Portaankorvan (ja myöhemmin monen muun) esittämä balladi. Sen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen. Kaukosen Klaani julkaistiin 1963, jolloin Vihiojan laakso oli erilainen paikka kuin nykyään. Vuosien mittaan Vihiojaa on kaivettu, suoristettu, putkitettu ja muutenkin "siistitty".



Rankat Ankat havaitsi 65 lajia Tornien taistossa

(Iides.fi 5.5.2018)

Iidesjärven lintutornia puolustanut Rankat Ankat -joukkue taisteli sinnikkäästi BirdLife Suomen Tornien taisto -kilpailussa, vaikka sää oli kolea ja kevät myöhässä. Joukkue havaitsi 65 lintulajia. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat harmaasorsa, kaulushaikara, liejukana ja pussitiainen. Joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtinen, Kaisa Kivinen, Aleksanteri Mikkola ja Marko Ollila.

Tornien taisto järjestettiin lauantaina 5. toukokuuta jo 25. kerran. Koko maassa mukana oli yli 300 joukkuetta. Joukkueiden tehtävänä oli havaita tornilta kahdeksan tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kilpailu alkoi aamuviideltä päättyi kello 13.

Iidesjärven lintutornilla on osallistuttu Tornien taistoon ainakin vuodesta 2004 alkaen. Tämän jälkeen neljänä vuotena ei ole saatu joukkuetta kokoon. Osallistumisvuosina lajeja on havaittu alla olevan taulukon mukaisesti.

2004: 55 lajia
2007: 46 lajia
2008: 46 lajia
2009: 46 lajia
2010: 45 lajia
2011: 57 lajia
2013: 63 lajia
2015: 66 lajia
2016: 62 lajia
2017: 61 lajia
2018: 65 lajia




Joukkue tornilla. Alakuvassa vasemmalta Aleksanteri Mikkola, Kaisa Kivinen, Marko Ollila ja joukkueen johtaja Jarmo Lehtinen. Kuvat: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (5.5.2018)


Toukokuussa lintukävelylle

(Iides.fi 2.5.2018)

Iidesjärvellä on taas tilaisuus yhdistää iltakävelyyn lintujen tarkkailu oppaan johdolla. Toukokuussa voi osallistua kahdelle opastetulle lintukävelylle. Niillä oppaana on Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.

Ensimmäinen retki on tiistaina 8. toukokuuta ja toinen tiistaina 22. toukokuuta. Lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleella ja lähtöaika kello 18. Opastettu kävely kestää pari tuntia. Jos uhraa vähän enemmän aikaa, voi kävellä omin päin vaikka koko järven ympäri.


Lintukävelyllä voi tavata etelärannan kaislikkoon taitavasti naamioituneen lapasorsan. Linnun silmä näkyy juuri ja juuri - nokka vähän paremmin. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.5.2018)


Jäät sulivat paikoilleen

(Iides.fi 23.4.2018)

Iidesjärven laaja ulappa vapautui jääpeitteestä maanantaina 23. huhtikuuta. Jäät sulivat lopulta melko nopeasti, vaikka alkukevät olikin kylmä. Jäidenlähtöön ei liittynyt ryskettä eikä muutakaan dramatiikkaa, sillä jäät sulivat paikoilleen. Maanantai-iltapäivän navakka tuuli viimeisteli työn.

Kevään tulo on pari viikkoa jäljessä edellisvuodesta. Vuonna 2017 jäät lähtivät 10. huhtikuuta.


Maanantai-iltana Iidesjärven ulappa lainehti vapaana. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.4.2018)


Pahalammella kuolleita kaloja

(Iides.fi 17.4.2018)

Pahalammella on koettu talven aikana ekokatastrofi. Pieni ja matala lampi ei ole kyennyt toimimaan suuren kalamäärän elinympäristönä, mikä on johtanut kalojen joukkokuolemaan. Kuolleita kaloja on runsaasti lammen rannoilla. Lammen jäällä lepäilee ylensyöneitä lokkeja.

Pahalampi on entistä kaatopaikka-aluetta. Kalojen joukkokuolema voi johtua ympäristömyrkyistä tai happikadosta - tai molemmista. Ravinnekuormaa lammella on ollut vähintäänkin riittävästi, sillä rantapoluilla on ollut paljon koirien ulosteita.

Karpit saattavat olla yksi syy happikatoon. Pahalammelle on tuotu karppeja virkistyskalastajien tarpeisiin. Ehkä lampi ei ole kestänyt pohjaa tonkivan vieraslajin aiheuttamaa kuormaa.


Tämä Pahalampeen tuotu karppi ei enää osallistu virkistyskalastukseen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.4.2018)


Perhepuisto on edennyt jo työmaavaiheeseen

(Iides.fi 1.4.2018)

Nekalantien varteen entisen Atomikylän paikalle on talven aikana noussut työmaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa tälle alueelle on osoitettu virkistysaluetta ja perhepuisto. Kaava on tullut voimaan huhtikuussa 2014 annetulla kuulutuksella, joten työmaan täytyy olla perhepuiston työmaa.

Aidatun työmaa-alueen sisällä on muun muassa rakennustarvikkeita. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että rakentamisleikit tulevat olemaan perhepuiston keskeinen toimintamuoto. Mitään risumajoja ei näytä olevan tulossa vaan kunnon betonirakenteita. Lähitienoolle tuodut vanhat sohvat pääsevät ilmeisesti uusiokäyttöön leikkirakennusten sisustuselementteinä.

Ohikulkijat ovat kummastelleet, miksi aidatun alueen yhteen nurkkaan on kasattu suuri määrä rahaa. Raha on tietysti ratikkaleikkejä varten!


Perhepuistoon on vielä pääsy kielletty. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (31.3.2018)


Työmaat tuhoavat laakson monimuotoisuutta

(Iides.fi 14.3.2018)

Läpi talven jatkuneet hakkuu- ja muut työmaat ovat köyhdyttäneet Iidesjärven laakson luonnon monimuotoisuutta. Puita on hakattu eri puolilta laaksoa energiapuuksi. Raitiotietyömaan ja putkilinjatyömaan alta on kaadettu paljon puita laakson itäosassa. Entisen Nekalan tilan vanhasta pihapiiristä on raivattu muun muassa pihapensaikkoa, joka on tarjonnut suoja- ja pesäpaikkoja monille lintulajeille.

Mutta älkäämme suhtautuko tähän kaikkeen kielteisesti. Tampereen kaupungin lukuisat virkamiehet ja työntekijät ovat varmasti yrittäneet parhaansa ja jopa ylittäneet itsensä, kiitos ja kannustuspalkkio heille siitä! Ja pusikkojen siistiminen on tietysti koiraharrastajien mieleen. Avarissa maisemissa irtokoirien on ihana juosta vapaana ja jahdata luonnoneläimiä.

Puiden poistaminen luonnosta kiihdyttää myös ilmaston lämpenemistä, todistelevat oppineet. Tällä saralla olisi vielä paljon tehostettavaa, sillä kevät on ollut kylmä. Puut poikki ja pinoon!


Hakkuutyömaa laakson etelärinteellä Turtolassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.3.2018)


Puupinoon on kirjoitettu syyllisen nimi: RATIKKA. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (11.3.2018)


Vuotovesi-ilmiö tuo linnuille ruokaa talvella

(Iides.fi 17.2.2018)

Iidesjärven rantamaastot ovat täynnä vesi- ja viemäriputkia. Ne vuotavat ja muodostavat erikoisia elinympäristöjä. Valtamerillä tunnetaan vuorovesi-ilmiö, kaupunkiluonnossa on nähtävillä vuotovesi-ilmiö. Pakkasellakin höyryävissä lätäköissä vallitsee ikuinen kesä.

Linnut tuntevat vuotovesikosteikot hyvin. Niistä löytyy syötävää helmikuussakin. Jätevedessä kasvanut murkina on lintujen mielestä luomuruokaa. Se maistuu paremmalta kuin ruokintapaikoilla tarjoiltava kauppojen linturuoka.


Mustarastas kauhoo lätäkön antimia järven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.2.2018)


Tarkkasilmäinen lintu löytää vuotovesikosteikosta ruokaa pakkasellakin. Tässä sinitiainen silmä tarkkana Iidesrannassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.2.2018)


Vuonna 2017 julkaistiin yli 400 luontokuvaa

(Iides.fi 1.1.2018)

Iides.fi julkaisi vuonna 2017 yli 400 uutta luontokuvaa Iidesjärven alueelta. Lintukuvia oli eniten, runsaat 320. Syksyllä 2012 aloittanut sivusto on toiminut jo viisi täyttä kalenterivuotta. Puolen vuosikymmenen aikana on syntynyt laaja kuvadokumentti Tampereen kaupunkiluonnon keskeisestä kohteesta.

Vuosi 2017 oli raitiotietyömaan vuosi. 1970-luvun alkupuolella rakennettu Hervannan valtaväylä repäisi pahan haavan Iidesjärven laaksoon. Vuosikymmenien mittaan haava arpeutui, kun puita ja pensaita kasvoi valtaväylän lähimaastoon. Raitiotietyömaa avasi vanhan haavan ja teki liikennekäytävästä entistäkin leveämmän. Nyt tarvitaan laajoja maisemointitoimia, jotta Iidesjärven laakson viherkäytävä säilyisi yhtenäisenä.

Iides.fi jää tammikuun alussa muutamaksi viikoksi huoltotauolle, jonka aikana sivustoa järjestellään uudelleen. Sivustolle voi lähettää kuvia tauon aikanakin. Kuvat pyritään julkaisemaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään huoltotauon jälkeen.




Raitiotietyömaan maisemaa Iidesjärven itäpäässä vuonna 2017. Ylempi kuva on otettu Turtolan suunnasta 31. joulukuuta. Alempi kuva on otettu Kalevan suunnasta 30. toukokuuta. Kuvat: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio.


Iides.fi - Iidesjärven sivu