Ajankohtaista Iidesjärveltä



Sateinen syksy näkyy maastossa

(Iides.fi 18.10.2017)

Syksyn runsaat sateet ovat tehneet Iidesjärven rannoista vetisiä. Alavilla paikoilla vesi on noussut rantapoluillekin.

Sateilla hulevesien vaikutus näkyy järvellä selvästi. Esimerkiksi Vuohenojan virtaus vaihtelee voimakkaasti sateiden vuoksi, sillä ojan lähistöllä on paljon kestopäällystettyjä teitä ja pysäköintialueita. Ennen vesi imeytyi maaperään, nyt se virtaa ojiin ja puroihin ja saa ne tulvimaan.


Viinikanojan virtaus on kasvanut. Lokintaipaleen sillan aukossa on kuitenkin vielä tilaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (18.10.2017)


Hanhet muuttavat

(Iides.fi 20.9.2017)

Iidesjärvellä on taas mahdollista nähdä muuttavia hanhiparvia. Syysmuuton aikana maamme yli lentää satojatuhansia hanhia. Osalla niistä muuttoreitti kulkee Iidesjärven yli. Lintutornilta on mahdollista nähdä myös kauempana lännessä muuttavia parvia. Vilusen täyttömäen päältä taas voi katsella idän suuntaan.

Parvien lentovauhti on kymmeniä kilometrejä tunnissa, joten ne ovat katsojan näkyvissä vain lyhyen aikaa.


Hanhien muuttoruuhkaa etelärannan taimiston yllä. Satojen valkoposkihanhien parvi lentää korkealla kohti etelää. Pienempi parvi lentää risteävällä kurssilla kaakon suuntaan, ne ovat ilmeisesti metsähanhia. Törmäysvaaraa ei ole, sillä parvet lentävät eri korkeuksilla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.9.2017)


Kuvavirtaa jo puoli vuosikymmentä

(Iides.fi 12.9.2017)

Iides.fi-sivusto on tarjonnut kuvavirtaa Iidesjärven luonnosta jo puoli vuosikymmentä. Viisivuotispäivä oli 9. syyskuuta. Valitettavasti kuluneet vuodet ovat todistaneet Iidesjärven luonnon köyhtymistä. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

Myös kuvien tarjonta on alkanut hiipua. Todennäköisesti sivusto siirtyy talviunille lumien tultua.


Tässä komeilee Lempäälän Ahtialanjärven uusi lintutorni. Iidesjärvellä ei ehkä tällaista kaivata, meillähän on jo tornihotelli. Mutta luonnon tarkkailuun sopivia paikkoja olisi syytä kunnostaa. Ja ennen kaikkea tulisi pitää huolta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Kuva: Asko Jokinen. Copyright © Asko Jokinen. (4.9.2017)


Järvessä paljon sinilevää

(Iides.fi 29.8.2017)

Iidesjärvessä on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon sinilevää. Järven rehevöityminen ja sinilevän lisääntyminen johtuvat Tampereen kaupungin teoista. Järveen valuu saasteita muun muassa kaupungin viemärijärjestelmän ylivuodoista, saastuneesta Vuohenojasta sekä Aakkulan maankäsittelyalueelle ajetuista lantakasoista. Ulostepitoinen vesi valuu Aakkulasta Mutaojan kautta järveen.

Mattoja ei pitäisi pestä sinilevän saastuttamalla vedellä. Sinilevän myrkyt voivat aiheuttaa vakavia oireita esimerkiksi taaperoikäisille lapsille, jotka konttaavat matoilla ja saattavat syödäkin maton kuituja.


Järvensivun matonpesupaikalla ei varoiteta sinilevän vaaroista vaan sanoudutaan irti vastuusta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (28.8.2017)


Elokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 19.7.2017)

Elokuussa on mahdollista tutustua Iidesjärven linnustoon kahdella opastetulla lintukävelyllä. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn järjestämät kävelyretket ovat tiistaina 8. elokuuta ja tiistaina 22. elokuuta. Lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleella. Pari tuntia kestävälle retkelle lähdetään kello 18. Oppaana on Pilyn retkikummi Olavi Kalkko.


Silkkiuikkuja tapaa lintukävelyn reitin varrella varmasti. Nämä silkkiuikut on kuvattu järven länsipäässä heinäkuun alussa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.7.2017)


Illat alkavat pian pimetä

(Iides.fi 20.6.2017)

Valoisat kesäyöt ovat pian muisto vain. Kesäpäivänseisaus on keskiviikkona 21. kesäkuuta, ja siitä se alkaa. Seisauspäivän aikoihin päivän pituus on Tampereella 19 tuntia ja 30 minuuttia. Juhannuksena valoisa aika on jo lyhyempi, ja vuodenkulku kääntyy kohti pimeneviä iltoja.

Kesäauringon lämpö ja valo tuovat elämän Iidesjärvenkin rannoille. Hyvä esimerkki on tervapääsky, joka tulee tänne saalistamaan hyönteisiä itselleen ja poikasilleen. Täällä taivaalle on katettu kesäinen ruokapöytä, jossa valomerkkiä ei anneta liian aikaisin.

Elo-syyskuussa tervapääskyjen suku lähtee talvehtimisalueelleen Afrikan eteläosiin. Ennen muuttomatkalle lähtöä tervapääskymuodostelmat järjestävät upeita lentonäytöksiä Tampereen taivaalla. Ehkä linnut harjoittelevat muodostelmalentoa Afrikan pimeitä öitä varten. Tervapääskynuorukaisten voi olla vaikea sopeutua lentokuriin, sillä niillä on pää pilvissä. Nuoret tervapääskyt viettävät ensimmäiset elinvuotensa kokonaan ilmassa.


Tervapääsky kiitää aamuauringossa lintutornin ohi. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.6.2017)


Yölaulajia kuuntelemaan

(Iides.fi 8.6.2017)

Lintujen öistä laulua on Iidesjärvellä helppo kuunnella, tarvitsee vain lähteä kävelylle hämärissä tai yöaikaan. Paikalliset kuuntelevat yölaulajia myös kodeissaan - lintujen laulu kuuluu kyllä suljettujenkin ikkunoiden läpi. Lauantaina 17. kesäkuuta on mahdollisuus osallistua Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen järjestämälle yölaulajaretkelle, jolla on mukana myös asiantunteva opas. Retki suuntautuu Iidesjärven ja Vihiojan maastoihin. Oppaana on Tuija Palonen.

Yölaulajaretkelle lähdetään Iidesjärven lintutornin parkkipaikan luota kello 22.30. Reitti soveltuu sekä kävellen että polkupyörällä kuljettavaksi. Matkan pituus on 3-7 kilometriä.


Yölaulajaretkellä voi kuulla vaikkapa kerttusten laulua. Tämä viitakerttunen esiintyi torstaina 8. kesäkuuta Aakkulanharjun lehdossa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.6.2017)


Omenankukkien aikaan

(Iides.fi 6.6.2017)

Japanilaiset juhlivat kirsikkapuun kukkia erityisissä hanami-tapahtumissa. Sana hanami tarkoittaa kukkien katselemista. Iidesjärven rannoillakin olisi mahdollista järjestää paikallisia katselutapahtumia vaikkapa tuomien tai omenapuiden kukkimisen aikaan.

Omenapuun ja tuomen kukat ovat innoittaneet runoilijoita ja iskelmien tekijöitä. Mutta arkisemmistakin kasveista on laadittu koskettavia tekstejä. Yksi hienoimmista on Eila Kivikk'ahon runo Kansanlaulun tapaan. Surumielisesti keinuvin säkein runo kertoo ojanvarrella heiluvasta timotei-heinästä sekä tytöstä ja pojasta.


kylä mietti jo häitä
ja niitä ja näitä, mut tiesimme sen:
kesä päiviä vain, suvi teitä,
puntarpäitä.

Maitohorsmaakaan ei saa unohtaa. Vexi Salmi sanoitti 1980-luvulla Irwinille Rentun ruusun, joka kosketti suomalaisten syvimpiä tuntoja.


Saat multa horsman
Se rentun ruusu on
Kun juoppolalli tuli pojasta



Omenapuu kukkii Hevoshaan reunassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (6.6.2017)


Koiran uittajat häiritsivät härkälinnun pesintää

(Iides.fi 5.6.2017)

Koiraa uittaneet ihmiset häiritsivät härkälinnun pesintää Pahalammella sunnuntaina 4. kesäkuuta, kertoo Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily. Häirintä oli ilmeisen tahallista, sillä näkyvällä paikalla olevaa pesää ei voi olla huomaamatta.

Ihmiset olivat heittäneet koiralle rengasta veteen härkälintujen pesän lähelle. Hätääntyneet linnut yrittivät ajaa pesän viereen uinutta koiraa pois, mutta eivät onnistuneet. Silminnäkijän mukaan pesä oli häirinnän vuoksi jäänyt ainakin puoleksi tunniksi emojen huolenpitoa vaille.

Koiran ulkoiluttajat rikkoivat teollaan luonnonsuojelulain, järjestyslain ja metsästyslain määräyksiä. Luonnonsuojelulaki kieltää pesintöjen häiritseminen. Järjestyslaki taas määrää, että koirat on pidettävä taajamassa kytkettynä. Mesästyslaki puolestaan kieltää koiran pitämisen irti ilman maanomistajan lupaa.


Maanantai-iltana 5. kesäkuuta härkälintunaaras sai hautoa rauhassa Pahalammella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (5.6.2017)


Tornien taistossa havaittiin 61 lajia

(Iides.fi 6.5.2017)

Rankat Ankat -joukkue puolusti taas Iidesjärven mainetta BirdLife Suomen järjestämässä Tornien taisto -kilpailussa lauantaina 6. toukokuuta. Joukkue havaitsi Iidesjärven lintutornista kahdeksan tunnin aikana 61 lintulajia. Joukkueen koonnut Jarmo Lehtinen piti tulosta säähän nähden erinomaisena. Navakka pohjoisen suunnasta puhaltanut tuuli ja kylmä kevät karsivat lajien määrää.

Tornien taisto alkoi aamuviideltä ja päättyi päivällä kello 13. Suomessa mukana oli yli 320 lintutornia. Järjestelmällinen seuranta tuotti Iidesjärveltä paljon hienoja havaintoja. Kilpailujoukkue näki muun muassa kaksi muuttavaa juhlapukuista mustavikloa, 46 suokukkoa, 30 liroa ja 13 kulorastasta. Tornin lähistölle asettuneet kaksi harmaasorsakoirasta pääsivät myös kilpailupöytäkirjaan.

Rankat Ankat -joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtisen lisäksi Jarmo Järvinen, Aleksanteri Mikkola ja Marko Ollila.

Iidesjärvellä tähyiltiin 6. toukokuuta lintujen lisäksi myös roskia. Perinteisissä kaupungin siivoustalkoissa kerättiin roskia Iidesjärvenkin maisemista. Talkoolaiset noukkivat lintutornin maastosta monta säkillistä muun muassa muovijätettä.


Rankat Ankat -joukkue taisteli tuulessa Iidesjärven lintutornilla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (6.5.2017)


Toukokuussa kaksi opastettua lintukävelyä

(Iides.fi 26.4.2017)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää perinteiseen tapaan toukokuussa kaksi opastettua lintukävelyä Iidesjärven rannoille. Kävelyt ovat tiistaina 9. toukokuuta ja tiistaina 23. toukokuuta.

Pari tuntia kestäville retkille lähdetään järven länsipäästä Lokintaipaleelta. Lähtöaika on kello 18. Kävelyillä oppaana on yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.


Harakan tapaa lintukävelyllä varmasti. Tarkkasilmäinen huomaa kävelyreitin varrella myös taidokkaasti tehtyjä harakanpesiä. Tämä harakka on kuvattu Hevoshaan rannasta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.4.2017)


Tuuli tuuppasi jäät Järvensivulle

(Iides.fi 10.4.2017)

Etelän suunnasta puhaltanut tuuli tuuppasi Iidesjärven kevätjäät 10. huhtikuuta Järvensivulle. Jääpeite oli lauhan talven jäljiltä ohut, eikä jäistä suuria röykkiöitä kertynyt. Järven selkä lainehti illalla vapaana, vaikka rannoilla oli vielä jonkin verran jäätä ja selälläkin ajelehti jäälauttoja.


Jääkasoja Järvensivulla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (10.4.2017)


Naurulokit ovat täällä taas

(Iides.fi 4.4.2017)

Naurulokit ovat taas tuoneet kevään äänet Iidesjärvelle. Järven länsipäähän on saapunut puolen sataa naurulokkia. Niiden kirkuna todistaa, että järvi on edelleen elossa. Mutta parikymmenkunta vuotta sitten naurulokkeja oli vielä satoja. Muutos kertoo järven linnuston köyhtymisestä.

Iidesjärven länsipäässä voi nyt tavata muitakin vanhoja tuttuja. Esimerkiksi nokikanoja, punasotkia ja isokoskeloita.


Naurulokkeja Iidesjärven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (4.4.2017)


Kaatopaikkailmiö etenee etelärannalla

(Iides.fi 23.3.2017)

Iidesjärven etelärannalla sijaitseva perinteikäs Nekalan kaatopaikka on ruvennut levittäytymään. Huonekaluja, patjoja, sähkölaitteita, ajoneuvoja ja niiden osia, tilapäismajoitteita, koirien ulostepusseja ja muuta jätettä on järjestelmällisesti tuotu koko etelärannan alueelle. Jätettä on kaadettu myös järveen virallisen (mutta virallisesti jo käytöstä poistetun) kaatopaikan rantaan. Maanomistajan eli Tampereen kaupungin toiminta ihmetyttää. Missään ei näy puomeja eikä kieltotauluja. Valvontaa ei ole. Maanomistaja näyttää hiljaisesti hyväksyneen kaatopaikan laajenemisen.

Pormestarijärjestelmän yhtenä perusteena oli tuoda kaupungin hallinnolle kasvot. Iidesjärven etelärannan kaatopaikkakokoelma pitäisikin nimetä pormestari Anna-Kaisa Ikosen perhepuistokokoelmaksi. Kaupungin kulttuuritoimi voisi pientä maksua vastaan järjestää alueelle opastettuja kierroksia, joilla kokoelmaan voisi tutustua.

Vuonna 2014 Ikonen esitteli kaupunginvaltuustolle Iidesjärven osayleiskaavan, jossa etelärannan ydinalue osoitettiin perhepuistoksi. Siitä on jo yli kolme vuotta.


Tämä mopo on ollut perhepuistopysäköitynä jo pitkään. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.3.2017)


Iidesjärven etelärannalla luontoa voi ihailla sohvalla istuen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.3.2017)


Tuore jätekasa Nekalan matonpesupaikan lähellä. Jos autostasi puuttuvat ovet, tästä kasasta voi löytyä sopivat. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.3.2017)


Laulujoutsenet odottelevat kevään etenemistä

(Iides.fi 16.3.2017)

Laulujoutsenpari odotteli torstaina 16. maaliskuuta kevään etenemistä Palvaanniemessä. Pari saattaa olla Iidesjärvellä viime kesänä pesinyt pariskunta. Kummallakin joutsenella näytti kuitenkin olevan kirkkaan keltainen nokka. Viimevuotisella parilla naaraan nokka oli poikkeuksellisen vaalea.

Alkuviikosta järvellä kierteli yksinäinen joutsen, joka äänteli kuuluvasti. Ehkä se kutsui puolisoaan. Palvaanniemessäkin on oleskellut yksinäinen joutsen, joka saattaa olla sama kuin järvellä kierrellyt lintu.

Linnut etsivät ja odottelevat kumppaneita, sillä kesään ei ole pitkä aika. Kevätpäiväntasaus on maanantaina 20. maaliskuuta.


Laulujoutsenet Palvaanniemessä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (16.3.2017)


Laulujoutsen Iidesjärven yllä. Kuva: Asko Jokinen. Copyright © Asko Jokinen. (16.3.2017)


Iltapäivällä laulujoutsenet tulivat tutkimaan lintutornin edustaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (16.3.2017)


Pily otti kantaa Pahalammen suunnitelmiin

(Iides.fi 25.2.2017)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily on ottanut kantaa Viinikassa sijaitsevan Pahalammen uudistussuunnitelmiin. Yhdistyksen mielestä alueen nykyiset luonto- ja linnustoarvot on sivuutettu suunnitelmissa. Tämä saattaa johtaa alueen monipuolisen luonnon ja linnuston kuihtumiseen, yhdistys pelkää.

Tampereen kaupunki suunnittelee muun muassa puiden kaatamista ja pensaiden raivaamista Pahalammenpuistossa. Alueelle on tulossa myös uusi leikkipaikka ja laituri. Pily muistuttaa kannanotossaan, että pensaikot ovat tarjonneet suojan vesilintupoikueille ja naurulokin poikasille. Luonnonvaraiset pensaikot ovat tehneet Pahalammesta omaleimaisen puiston, jonka myös ihmiset ovat kokeneet viihtyisäksi.

Pahalammen erikoisuus on härkälintu, joka pesinyt alueella vuosien ajan. Härkälinnun pesiminen näin lähellä kaupungin keskustaa on poikkeuksellista, Pily muistuttaa. Yhdistys esittää, että härkälintuja varten tehdään pesimälautta, joka ankkuroidaan lammen pohjaan. Näin härkälintu voisi pesiä vähemmän häiriöille alttiina kuin nyt.


Pahalammenpuiston nykyiset leikkivälineet ja muut kalusteet ovat hyväkuntoisia, mutta käyttäjiä on vähän. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.2.2017)


Saha soi Iidesjärven laakson itäosassakin

(Iides.fi 14.2.2017)

Moottorisahan iloinen laulu on alkukevään kuuluvin luonnonääni myös Iidesjärven laakson itäosassa. Hervannan valtaväylän itäpuolella näyttää olevan vireillä putkilinjan teko. Työmaa on vaatinut leveän hakkuuaukon Munapuolenahteelle. Myös asuintalojen pihamailla kaadetaan puita.

Keväällä saapuvilla muuttolinnuilla on vastassaan ongelmia. Ei löydy laulupuuta eikä pesäkoloa. Ehkä pitää turvautua kunnan apuun.


Työmaa Turtolan pohjoispuolella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.2.2017)


Pihapuu lyhenee Sutikanmutkassa.
Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.2.2017)



Pahalammelta aiotaan kaataa puita

(Iides.fi 10.2.2017)

Tampereen kaupunki on asettanut nähtäville Viinikan Pahalammenpuiston yleissuunnitelman. Suunnitelma on nähtävillä 26. helmikuuta saakka. Kaupunki aikoo kaataa alueelta puita ja pensaita. Kaadettavien puiden tilalle on tarkoitus istuttaa keväällä kukkivia puita kuten koristeomenapuita ja pihlajia. Itärannalle suunnitellaan laituria. Alueelle tulee myös uusi leikkipaikka.

Pahalampi on tullut tunnetuksi härkälinnun pesäpaikkana. Viime kesänä pesästä kuoriutui yksi poikanen, joka kuitenkin menehtyi pian kuoriutumisensa jälkeen. Härkälintujen elinympäristön suojelua ei ole mainittu yleissuunnitelmassa. Pesintää ovat häirinneet muun muassa kalastajat, jotka kalastavat lampeen istutettuja karppeja.


Härkälintupari yritti kesällä 2016 pesintää Viinikan Pahalammella. Vappuna otetussa kuvassa härkälinnut parittelevat. Kuva: Kari Jussila. Copyright © Kari Jussila. (1.5.2016)


Raitiotie jyrää: puut poikki ja pinoon

(Iides.fi 4.1.2017)

Ne jyrää meitin! Ja niin siinä kävi. Iidesjärven itäpään puut eivät pelänneet turhaan vuodenvaihteessa. Loppu tuli. Tulos on Tampereen kaupungin virkamiesten luonto- ja kauneuskäsitysten mukainen. Kaikem paree!

Hakkuualue on laajempi kuin mitä raitiotien havainnekuvissa esitetään. Lisäksi hakkuuta edelsi kevytväylän ympäristössä aikaisemmin tehty hakkuu. Kevytväylää reunustavia puita olisi voitu jättää suojavyöhykkeeksi, mutta nekin kaadettiin pois.


Puukasoja Hervannan valtaväylän länsipuolella raitiotien reitin varrella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.1.2017)


Raitiotien propagandakuvien mukaan Iidesjärven itäpäässä piti säilyä paljon puustoa. Havainnekuva on Huringin pellon kohdalta. Kuva: Tampereen kaupunki/Ramboll Finland Oy.


Raitiotien väylä on hakattu leveälti. Kuva on otettu Kalevan suunnasta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.1.2017)


Iides.fi julkaisi lähes 400 kuvaa vuonna 2016

(Iides.fi 1.1.2017)

Iidesjärven maisemissa liikkuvat luontokuvaajat tuottivat viime vuonnakin runsaan sadon Iides.fi-sivuston kokoelmiin. Sivustolla julkaistiin vuonna 2016 lähes 400 uutta valokuvaa. Valtaosa uusista kuvista oli lintukuvia. Niitä julkaistiin runsaat 260. Hyönteiskuvasto karttui lähes 70 kuvalla.

Iidesjärven luonnolle vuosi 2016 oli synkkä, sillä monet pesinnät epäonnistuivat. Laulujoutsenten poikaset kuoriutuivat, mutta menehtyivät muutaman päivän kuluessa.

Ihmisten ja heidän lemmikkiensä aiheuttamien häiriöiden määrä lisääntyi. Pentutehtaat tuottavat nykyisin koiria valtavia määriä, eivätkä Iidesjärven tapaiset kaupunkiluonnon kohteet kestä niiden aiheuttamaa rasitusta. Uusi häirikköryhmä ovat lennokkiharrastajat. Kovaa meteliä pitävät lennokit saattoivat olla yksi syy siihen, että niin monet pesinnät epäonnistuivat järven itäpäässä.

Iides.fi on dokumenttiprojekti, joka on kertonut Iidesjärven alueen luonnosta ja ympäristöstä jo runsaat neljä vuotta. Yksi dokumentoinnin muoto on kertoa kuvin ja sanoin niistä tapahtumista ja ihmisistä, jotka aiheuttavat arvokkaan luontokohteen tuhoutumisen.


Tämä kuva on otettu Hevoshaassa lokakuussa 2016. Mitä tässä tapahtuu? Ensi näkemällä näyttää siltä, että Nekalan nuorisoseura harjoittelee kappaletta Villisorsan valitus. Mutta kun tarkemmin katsoo, niin jonkinlainen jahti tässä näyttää olevan käynnissä, koska koirat ovat irti. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.10.2016)


Iides.fi - Iidesjärven sivu