Ajankohtaista Iidesjärveltä

Pimeys väistyy

(Iides.fi 19.12.2017)

Vuodenkierron tärkeä merkkipaalu talvipäivänseisaus on torstaina 21. joulukuuta. Seisauspäivän aikoihin päivä on lyhimmillään. Tampereella päivän pituus on 5 tuntia ja 20 minuuttia.

Nykyajan kaupungissa talvipäivän pimeyttä ei pääse kokemaan samalla tavalla kuin menneinä aikoina, sillä katuvalot valaisevat läpi yön. Ledivalojen myötä tie- ja pihavalaistus on muuttunut kirkkaammaksi. Monet haluavat koristella pihansa ja parvekkeensakin ledivaloilla. Valosaasteestakin voidaan puhua.

Hyvä valaistus on yksi syy siihen, että monet luonnoneläimet muuttavat talveksi kaupunkiin. Ravintoa on helpompi löytää, kun valot ovat päällä.

Talvipäivänseisauksen jälkeen luonnonvalonkin määrä alkaa kasvaa. Kolmen kuukauden kuluttua päivä on jo yötä pitempi.

Iidesjärvi voi olla "Hiidenjärvi"

(Iides.fi 9.12.2017)

Tampereen Iidesjärvi on Suomen ainoa. Toista samannimistä järveä ei ole. Eipä ihme, että nimen taustasta ja merkityksestä on esitetty monta tulkintaa.

Yhden selityksen tarjoaa filosofian tohtori Mikko Heikkilä Muinaistutkija-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Kirjoitus on tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinraunioihin. Numerossa 3/2015 julkaistu kirjoitus on luettavissa Suomen arkeologisen seuran verkkosivuilla.

Heikkilä liittää Ii-alkuiset paikannimet suomen kantakielen itämerensuomen hiisi-sanaan. Iidesjärvi on siis oikeastaan "Hiidenjärvi" tai "Hiidesjärvi". Hiiden h-äänne on aikojen kuluessa kadonnut sanan alusta.

Hiisi on tarkoittanut pyhää paikkaa. Hiisi on voinut olla esimerkiksi metsäisellä harjulla sijaitseva kalmisto ja siihen liittyvä kulttipaikka.

Heikkilän arvion mukaan nimi Iidesjärvi lienee suomen kielessä peräisin ajalta, jolloin suomalaisasutus oli levittäytymässä Tampereen seudulle ja alueen saamelaiset ja mahdolliset muut etnis-kielelliset ryhmät alkoivat kieleltään ja kulttuuriltaan suomalaistua tai väistyä varhaissuomea puhuneen väestön tieltä.

Heikkilän mukaan kulttipaikka eli hiisi on todennäköisesti sijainnut Kalevankankaalla. Nykyisinkin tällä paikalla on kalmisto, Kalevankankaan hautausmaa.

Mutta keitä olivat ihmiset, jotka antoivat nimen Iidesjärvelle? Heikkilän mukaan he puhuivat itämerensuomalaista kieltä. Alkuperältään he olivat muinaishämäläisiä rautakautisia eränkävijöitä. Myöhemmät viljelysseutujen suomalaiset eränkävijät ja maanviljelijäuudisasukkaat pitivät heitä saamelaisten ohella lappalaisina, syrjäseutujen asukkaina.

Asvalttiviidakot -sarja kertoo kaupunkiluonnosta

(Iides.fi 13.11.2017)

Yleisradion TV1:ssä on esitetty syksyn aikana kaupunkiluonnosta kertovaa Asvalttiviidakot -dokumenttisarjaa. Sarja on yhä katsottavissa Yle Areenassa.

Petteri Saarion ohjaama kuusiosainen sarja avaa monia näkökulmia Iidesjärven laaksonkin luontoon. Yhtymäkohtia löytyy niin pääkaupunkiseudulle kuin vaikkapa Porvooseen.

Yksi yhtymäkohta on, että Iidesjärven laaksossakin ihminen ja luonto ovat eläneet rinta rinnan tuhansia vuosia. Kylä ja kaupunki ovat aina olleet vuorovaikutuksessa luonnon kanssa.

Seudun vanhoihin asukkaisiin voi tutustua museokeskus Vapriikin Birckala 1017 -näyttelyssä. Vaikka näyttely kertookin Pirkkalassa sijainneesta hämäläiskylästä, esillä on myös useita Vilusenharjun kalmistosta talteen otettuja esineitä. Birckala 1017 -näyttely on avoinna ensi vuoden elokuulle saakka.

Petolintuja liikkeellä

(Iides.fi 4.11.2017)

Nyt on hyvä aika kohdata muuttavia petolintuja. Iidesjärven lintukuvastoon on viime viikkoina tullut hienoja kuvia esimerkiksi viirupöllöstä, lapinpöllöstä ja huuhkajasta.

Pöllöjä voi tavata istumassa puiden oksilla. Haukat taas kiitävät kovaa vauhtia ohi ja ovat yleensä näkyvissä vain hetken. Siksi haukkoja on vaikea havainnoida ja valokuvata.

Lauantaina 4. marraskuuta iltapäivällä nuori varpushaukka tuli kaatopaikalle pohjoisen suunnasta. Yhtäkkiä se teki ilmassa väistöliikkeen ja kiepsahti jyrkkään syöksyyn. Sen kimppuun yritti hyökätä nuori kanahaukka. Pian kaatopaikan yllä käytiin tiukkaa kaartotaistelua. Taistelu kesti vain pari sekuntia, ja sen jälkeen haukat istuutuivat puihin muutaman metrin etäisyydelle toisistaan. Kanahaukan ei kannattanut haaskata voimiaan hyödyttömään kaarteluun.

Lyhyen hengähdyshetken jälkeen kanahaukka lähti jatkamaan matkaa ja pian sen jälkeen varpushaukka. Kuva haukkojen ilmataistelusta jäi saamatta, koska kohteet ja tilanteet olivat liian nopeita.

Työmaan pato nostatti syystulvan

(Iides.fi 30.10.2017)

Katutyömaan pato Viinikan risteyksen itäpuolella on nostattanut syystulvan Iidesjärven rannoille. Järvi alkaa olla jo piripinnassa. Vaaksa vielä, niin Hervannan valtaväylän kevytväylällä tarvitaan kumisaappaita.

Kunnon syystulva on parasta, mitä Iidesjärvellä on tapahtunut vuosikausiin. Keväälläkin tarvittaisiin tulva.

Sateinen syksy näkyy maastossa

(Iides.fi 18.10.2017)

Syksyn runsaat sateet ovat tehneet Iidesjärven rannoista vetisiä. Alavilla paikoilla vesi on noussut rantapoluillekin.

Sateilla hulevesien vaikutus näkyy järvellä selvästi. Esimerkiksi Vuohenojan virtaus vaihtelee voimakkaasti sateiden vuoksi, sillä ojan lähistöllä on paljon kestopäällystettyjä teitä ja pysäköintialueita. Ennen vesi imeytyi maaperään, nyt se virtaa ojiin ja puroihin ja saa ne tulvimaan.

Hanhet muuttavat

(Iides.fi 20.9.2017)

Iidesjärvellä on taas mahdollista nähdä muuttavia hanhiparvia. Syysmuuton aikana maamme yli lentää satojatuhansia hanhia. Osalla niistä muuttoreitti kulkee Iidesjärven yli. Lintutornilta on mahdollista nähdä myös kauempana lännessä muuttavia parvia. Vilusen täyttömäen päältä taas voi katsella idän suuntaan.

Parvien lentovauhti on kymmeniä kilometrejä tunnissa, joten ne ovat katsojan näkyvissä vain lyhyen aikaa.

Kuvavirtaa jo puoli vuosikymmentä

(Iides.fi 12.9.2017)

Iides.fi-sivusto on tarjonnut kuvavirtaa Iidesjärven luonnosta jo puoli vuosikymmentä. Viisivuotispäivä oli 9. syyskuuta. Valitettavasti kuluneet vuodet ovat todistaneet Iidesjärven luonnon köyhtymistä. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

Myös kuvien tarjonta on alkanut hiipua. Todennäköisesti sivusto siirtyy talviunille lumien tultua.

Järvessä paljon sinilevää

(Iides.fi 29.8.2017)

Iidesjärvessä on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon sinilevää. Järven rehevöityminen ja sinilevän lisääntyminen johtuvat Tampereen kaupungin teoista. Järveen valuu saasteita muun muassa kaupungin viemärijärjestelmän ylivuodoista, saastuneesta Vuohenojasta sekä Aakkulan maankäsittelyalueelle ajetuista lantakasoista. Ulostepitoinen vesi valuu Aakkulasta Mutaojan kautta järveen.

Mattoja ei pitäisi pestä sinilevän saastuttamalla vedellä. Sinilevän myrkyt voivat aiheuttaa vakavia oireita esimerkiksi taaperoikäisille lapsille, jotka konttaavat matoilla ja saattavat syödäkin maton kuituja.

Elokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 19.7.2017)

Elokuussa on mahdollista tutustua Iidesjärven linnustoon kahdella opastetulla lintukävelyllä. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn järjestämät kävelyretket ovat tiistaina 8. elokuuta ja tiistaina 22. elokuuta. Lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleella. Pari tuntia kestävälle retkelle lähdetään kello 18. Oppaana on Pilyn retkikummi Olavi Kalkko.

Illat alkavat pian pimetä

(Iides.fi 20.6.2017)

Valoisat kesäyöt ovat pian muisto vain. Kesäpäivänseisaus on keskiviikkona 21. kesäkuuta, ja siitä se alkaa. Seisauspäivän aikoihin päivän pituus on Tampereella 19 tuntia ja 30 minuuttia. Juhannuksena valoisa aika on jo lyhyempi, ja vuodenkulku kääntyy kohti pimeneviä iltoja.

Kesäauringon lämpö ja valo tuovat elämän Iidesjärvenkin rannoille. Hyvä esimerkki on tervapääsky, joka tulee tänne saalistamaan hyönteisiä itselleen ja poikasilleen. Täällä taivaalle on katettu kesäinen ruokapöytä, jossa valomerkkiä ei anneta liian aikaisin.

Elo-syyskuussa tervapääskyjen suku lähtee talvehtimisalueelleen Afrikan eteläosiin. Ennen muuttomatkalle lähtöä tervapääskymuodostelmat järjestävät upeita lentonäytöksiä Tampereen taivaalla. Ehkä linnut harjoittelevat muodostelmalentoa Afrikan pimeitä öitä varten. Tervapääskynuorukaisten voi olla vaikea sopeutua lentokuriin, sillä niillä on pää pilvissä. Nuoret tervapääskyt viettävät ensimmäiset elinvuotensa kokonaan ilmassa.

Yölaulajia kuuntelemaan

(Iides.fi 8.6.2017)

Lintujen öistä laulua on Iidesjärvellä helppo kuunnella, tarvitsee vain lähteä kävelylle hämärissä tai yöaikaan. Paikalliset kuuntelevat yölaulajia myös kodeissaan - lintujen laulu kuuluu kyllä suljettujenkin ikkunoiden läpi. Lauantaina 17. kesäkuuta on mahdollisuus osallistua Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen järjestämälle yölaulajaretkelle, jolla on mukana myös asiantunteva opas. Retki suuntautuu Iidesjärven ja Vihiojan maastoihin. Oppaana on Tuija Palonen.

Yölaulajaretkelle lähdetään Iidesjärven lintutornin parkkipaikan luota kello 22.30. Reitti soveltuu sekä kävellen että polkupyörällä kuljettavaksi. Matkan pituus on 3-7 kilometriä.

Omenankukkien aikaan

(Iides.fi 6.6.2017)

Japanilaiset juhlivat kirsikkapuun kukkia erityisissä hanami-tapahtumissa. Sana hanami tarkoittaa kukkien katselemista. Iidesjärven rannoillakin olisi mahdollista järjestää paikallisia katselutapahtumia vaikkapa tuomien tai omenapuiden kukkimisen aikaan.

Omenapuun ja tuomen kukat ovat innoittaneet runoilijoita ja iskelmien tekijöitä. Mutta arkisemmistakin kasveista on laadittu koskettavia tekstejä. Yksi hienoimmista on Eila Kivikk'ahon runo Kansanlaulun tapaan. Surumielisesti keinuvin säkein runo kertoo ojanvarrella heiluvasta timotei-heinästä sekä tytöstä ja pojasta.

Maitohorsmaakaan ei saa unohtaa. Vexi Salmi sanoitti 1980-luvulla Irwinille Rentun ruusun, joka kosketti suomalaisten syvimpiä tuntoja.

Koiran uittajat häiritsivät härkälinnun pesintää

(Iides.fi 5.6.2017)

Koiraa uittaneet ihmiset häiritsivät härkälinnun pesintää Pahalammella sunnuntaina 4. kesäkuuta, kertoo Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily. Häirintä oli ilmeisen tahallista, sillä näkyvällä paikalla olevaa pesää ei voi olla huomaamatta.

Ihmiset olivat heittäneet koiralle rengasta veteen härkälintujen pesän lähelle. Hätääntyneet linnut yrittivät ajaa pesän viereen uinutta koiraa pois, mutta eivät onnistuneet. Silminnäkijän mukaan pesä oli häirinnän vuoksi jäänyt ainakin puoleksi tunniksi emojen huolenpitoa vaille.

Koiran ulkoiluttajat rikkoivat teollaan luonnonsuojelulain, järjestyslain ja metsästyslain määräyksiä. Luonnonsuojelulaki kieltää pesintöjen häiritseminen. Järjestyslaki taas määrää, että koirat on pidettävä taajamassa kytkettynä. Mesästyslaki puolestaan kieltää koiran pitämisen irti ilman maanomistajan lupaa.

Tornien taistossa havaittiin 61 lajia

(Iides.fi 6.5.2017)

Rankat Ankat -joukkue puolusti taas Iidesjärven mainetta BirdLife Suomen järjestämässä Tornien taisto -kilpailussa lauantaina 6. toukokuuta. Joukkue havaitsi Iidesjärven lintutornista kahdeksan tunnin aikana 61 lintulajia. Joukkueen koonnut Jarmo Lehtinen piti tulosta säähän nähden erinomaisena. Navakka pohjoisen suunnasta puhaltanut tuuli ja kylmä kevät karsivat lajien määrää.

Tornien taisto alkoi aamuviideltä ja päättyi päivällä kello 13. Suomessa mukana oli yli 320 lintutornia. Järjestelmällinen seuranta tuotti Iidesjärveltä paljon hienoja havaintoja. Kilpailujoukkue näki muun muassa kaksi muuttavaa juhlapukuista mustavikloa, 46 suokukkoa, 30 liroa ja 13 kulorastasta. Tornin lähistölle asettuneet kaksi harmaasorsakoirasta pääsivät myös kilpailupöytäkirjaan.

Rankat Ankat -joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtisen lisäksi Jarmo Järvinen, Aleksanteri Mikkola ja Marko Ollila.

Iidesjärvellä tähyiltiin 6. toukokuuta lintujen lisäksi myös roskia. Perinteisissä kaupungin siivoustalkoissa kerättiin roskia Iidesjärvenkin maisemista. Talkoolaiset noukkivat lintutornin maastosta monta säkillistä muun muassa muovijätettä.

Toukokuussa kaksi opastettua lintukävelyä

(Iides.fi 26.4.2017)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää perinteiseen tapaan toukokuussa kaksi opastettua lintukävelyä Iidesjärven rannoille. Kävelyt ovat tiistaina 9. toukokuuta ja tiistaina 23. toukokuuta.

Pari tuntia kestäville retkille lähdetään järven länsipäästä Lokintaipaleelta. Lähtöaika on kello 18. Kävelyillä oppaana on yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.

Tuuli tuuppasi jäät Järvensivulle

(Iides.fi 10.4.2017)

Etelän suunnasta puhaltanut tuuli tuuppasi Iidesjärven kevätjäät 10. huhtikuuta Järvensivulle. Jääpeite oli lauhan talven jäljiltä ohut, eikä jäistä suuria röykkiöitä kertynyt. Järven selkä lainehti illalla vapaana, vaikka rannoilla oli vielä jonkin verran jäätä ja selälläkin ajelehti jäälauttoja.

Naurulokit ovat täällä taas

(Iides.fi 4.4.2017)

Naurulokit ovat taas tuoneet kevään äänet Iidesjärvelle. Järven länsipäähän on saapunut puolen sataa naurulokkia. Niiden kirkuna todistaa, että järvi on edelleen elossa. Mutta parikymmenkunta vuotta sitten naurulokkeja oli vielä satoja. Muutos kertoo järven linnuston köyhtymisestä.

Iidesjärven länsipäässä voi nyt tavata muitakin vanhoja tuttuja. Esimerkiksi nokikanoja, punasotkia ja isokoskeloita.

Kaatopaikkailmiö etenee etelärannalla

(Iides.fi 23.3.2017)

Iidesjärven etelärannalla sijaitseva perinteikäs Nekalan kaatopaikka on ruvennut levittäytymään. Huonekaluja, patjoja, sähkölaitteita, ajoneuvoja ja niiden osia, tilapäismajoitteita, koirien ulostepusseja ja muuta jätettä on järjestelmällisesti tuotu koko etelärannan alueelle. Jätettä on kaadettu myös järveen virallisen (mutta virallisesti jo käytöstä poistetun) kaatopaikan rantaan. Maanomistajan eli Tampereen kaupungin toiminta ihmetyttää. Missään ei näy puomeja eikä kieltotauluja. Valvontaa ei ole. Maanomistaja näyttää hiljaisesti hyväksyneen kaatopaikan laajenemisen.

Pormestarijärjestelmän yhtenä perusteena oli tuoda kaupungin hallinnolle kasvot. Iidesjärven etelärannan kaatopaikkakokoelma pitäisikin nimetä pormestari Anna-Kaisa Ikosen perhepuistokokoelmaksi. Kaupungin kulttuuritoimi voisi pientä maksua vastaan järjestää alueelle opastettuja kierroksia, joilla kokoelmaan voisi tutustua.

Vuonna 2014 Ikonen esitteli kaupunginvaltuustolle Iidesjärven osayleiskaavan, jossa etelärannan ydinalue osoitettiin perhepuistoksi. Siitä on jo yli kolme vuotta.

Laulujoutsenet odottelevat kevään etenemistä

(Iides.fi 16.3.2017)

Laulujoutsenpari odotteli torstaina 16. maaliskuuta kevään etenemistä Palvaanniemessä. Pari saattaa olla Iidesjärvellä viime kesänä pesinyt pariskunta. Kummallakin joutsenella näytti kuitenkin olevan kirkkaan keltainen nokka. Viimevuotisella parilla naaraan nokka oli poikkeuksellisen vaalea.

Alkuviikosta järvellä kierteli yksinäinen joutsen, joka äänteli kuuluvasti. Ehkä se kutsui puolisoaan. Palvaanniemessäkin on oleskellut yksinäinen joutsen, joka saattaa olla sama kuin järvellä kierrellyt lintu.

Linnut etsivät ja odottelevat kumppaneita, sillä kesään ei ole pitkä aika. Kevätpäiväntasaus on maanantaina 20. maaliskuuta.

Pily otti kantaa Pahalammen suunnitelmiin

(Iides.fi 25.2.2017)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily on ottanut kantaa Viinikassa sijaitsevan Pahalammen uudistussuunnitelmiin. Yhdistyksen mielestä alueen nykyiset luonto- ja linnustoarvot on sivuutettu suunnitelmissa. Tämä saattaa johtaa alueen monipuolisen luonnon ja linnuston kuihtumiseen, yhdistys pelkää.

Tampereen kaupunki suunnittelee muun muassa puiden kaatamista ja pensaiden raivaamista Pahalammenpuistossa. Alueelle on tulossa myös uusi leikkipaikka ja laituri. Pily muistuttaa kannanotossaan, että pensaikot ovat tarjonneet suojan vesilintupoikueille ja naurulokin poikasille. Luonnonvaraiset pensaikot ovat tehneet Pahalammesta omaleimaisen puiston, jonka myös ihmiset ovat kokeneet viihtyisäksi.

Pahalammen erikoisuus on härkälintu, joka pesinyt alueella vuosien ajan. Härkälinnun pesiminen näin lähellä kaupungin keskustaa on poikkeuksellista, Pily muistuttaa. Yhdistys esittää, että härkälintuja varten tehdään pesimälautta, joka ankkuroidaan lammen pohjaan. Näin härkälintu voisi pesiä vähemmän häiriöille alttiina kuin nyt.

Saha soi Iidesjärven laakson itäosassakin

(Iides.fi 14.2.2017)

Moottorisahan iloinen laulu on alkukevään kuuluvin luonnonääni myös Iidesjärven laakson itäosassa. Hervannan valtaväylän itäpuolella näyttää olevan vireillä putkilinjan teko. Työmaa on vaatinut leveän hakkuuaukon Munapuolenahteelle. Myös asuintalojen pihamailla kaadetaan puita.

Keväällä saapuvilla muuttolinnuilla on vastassaan ongelmia. Ei löydy laulupuuta eikä pesäkoloa. Ehkä pitää turvautua kunnan apuun.

Pihapuu lyhenee Sutikanmutkassa.
Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.2.2017)

Pahalammelta aiotaan kaataa puita

(Iides.fi 10.2.2017)

Tampereen kaupunki on asettanut nähtäville Viinikan Pahalammenpuiston yleissuunnitelman. Suunnitelma on nähtävillä 26. helmikuuta saakka. Kaupunki aikoo kaataa alueelta puita ja pensaita. Kaadettavien puiden tilalle on tarkoitus istuttaa keväällä kukkivia puita kuten koristeomenapuita ja pihlajia. Itärannalle suunnitellaan laituria. Alueelle tulee myös uusi leikkipaikka.

Pahalampi on tullut tunnetuksi härkälinnun pesäpaikkana. Viime kesänä pesästä kuoriutui yksi poikanen, joka kuitenkin menehtyi pian kuoriutumisensa jälkeen. Härkälintujen elinympäristön suojelua ei ole mainittu yleissuunnitelmassa. Pesintää ovat häirinneet muun muassa kalastajat, jotka kalastavat lampeen istutettuja karppeja.

Raitiotie jyrää: puut poikki ja pinoon

(Iides.fi 4.1.2017)

Ne jyrää meitin! Ja niin siinä kävi. Iidesjärven itäpään puut eivät pelänneet turhaan vuodenvaihteessa. Loppu tuli. Tulos on Tampereen kaupungin virkamiesten luonto- ja kauneuskäsitysten mukainen. Kaikem paree!

Hakkuualue on laajempi kuin mitä raitiotien havainnekuvissa esitetään. Lisäksi hakkuuta edelsi kevytväylän ympäristössä aikaisemmin tehty hakkuu. Kevytväylää reunustavia puita olisi voitu jättää suojavyöhykkeeksi, mutta nekin kaadettiin pois.

Iides.fi julkaisi lähes 400 kuvaa vuonna 2016

(Iides.fi 1.1.2017)

Iidesjärven maisemissa liikkuvat luontokuvaajat tuottivat viime vuonnakin runsaan sadon Iides.fi-sivuston kokoelmiin. Sivustolla julkaistiin vuonna 2016 lähes 400 uutta valokuvaa. Valtaosa uusista kuvista oli lintukuvia. Niitä julkaistiin runsaat 260. Hyönteiskuvasto karttui lähes 70 kuvalla.

Iidesjärven luonnolle vuosi 2016 oli synkkä, sillä monet pesinnät epäonnistuivat. Laulujoutsenten poikaset kuoriutuivat, mutta menehtyivät muutaman päivän kuluessa.

Ihmisten ja heidän lemmikkiensä aiheuttamien häiriöiden määrä lisääntyi. Pentutehtaat tuottavat nykyisin koiria valtavia määriä, eivätkä Iidesjärven tapaiset kaupunkiluonnon kohteet kestä niiden aiheuttamaa rasitusta. Uusi häirikköryhmä ovat lennokkiharrastajat. Kovaa meteliä pitävät lennokit saattoivat olla yksi syy siihen, että niin monet pesinnät epäonnistuivat järven itäpäässä.

Iides.fi on dokumenttiprojekti, joka on kertonut Iidesjärven alueen luonnosta ja ympäristöstä jo runsaat neljä vuotta. Yksi dokumentoinnin muoto on kertoa kuvin ja sanoin niistä tapahtumista ja ihmisistä, jotka aiheuttavat arvokkaan luontokohteen tuhoutumisen.