Ajankohtaista Iidesjärveltä



Raitiotien rakentaminen alkaa

(Iides.fi 18.12.2016)

Raitiotien rakentaminen alkaa Iidesjärven itäpäässä Vuohenojalla maanantaina 19. joulukuuta. Ensin kaadetaan puut. Rakennustyöt kestävät useita vuosia. Liikenteen arvioidaan alkavan 2020-luvun alussa.

Hervannan ja keskustan välinen raitiotie viiltää syvän haavan Iidesjärven laaksoon. Raiteet rakennetaan monikaistaisen Hervannan valtaväylän rinnalle tien länsipuolelle. Leventyvä liikennekäytävä estää monien luonnoneläinten kulkemisen laaksossa. Yli kymmenen metriä leveän uuden väylän alle jää muun muassa hyönteisten, kasvien ja lintujen elinympäristöjä.

Hakkuukone odotteli urakan alkamista Vuohenojalla sunnuntaina 18. joulukuuta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (18.12.2016)


Päivän pituus alkaa kasvaa

(Iides.fi 16.12.2016)

Talvipäivänseisaus on keskiviikkona 21. joulukuuta. Aurinko nousee silloin kello 9.42 ja laskee kello 15.03. Päivällä on pituutta 5 tuntia ja 20 minuuttia.

Talvipäivänseisauksen aikaan valo on päällä tai sammuksissa. Jos päivä on aurinkoinen ja maassa lunta, valoa on häikäisevän paljon moneksi tunniksi. Jos taivas on pilvinen ja maa musta, keskipäivälläkin on lähes pimeää.

Talvipäivänseisauksen jälkeen päivän pituus alkaa kasvaa. Valoisuus lisääntyy aluksi hitaasti, mutta pian kevät pääsee talvesta voitolle. Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta. Silloin kevät on jo pitkällä.

Joulukuussa tunnelma voi olla kuin keväthangilla. Aurinko paistaa kuitenkin matalalta ja varjot ovat pitkiä. Kuva on otettu Iidesjärven länsipäästä. Taustalla Iidesrannan taloja. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (16.12.2016)


Muuttavia laulujoutsenia vierailulla

(Iides.fi 25.11.2016)

Sään lauhtuminen sulatti Iidesjärven jääkannen ja houkutteli ruokavieraiksi muun muassa laulujoutsenia. Perjantaina 25. marraskuuta aamupäivällä järven itäpäässä oli seitsemän laulujoutsenta: yksi pari ja yksi perhe, johon kuului emojen lisäksi kolme poikasta.

Iidesjärvi jäätyi jo marraskuun alussa pilkkijän kestäväksi. Vahva jääkansi sulki veslinnuilta pääsyn järven ruokavarastoihihin. Kuun lopulla sää lauhtui ja jäät katosivat. Sahaava talven tulo on Iidesjärvelle tyypillistä. Matala järvi jäätyy helposti. Sään lauhtuessa virtaukset lisääntyvät ja järveen tulee ojista lämmintä vettä. Sopivalla tuulella jääkansi katoaa hyvin nopeasti.

Kolme laulujoutsenen poikasta ja emo lumisateessa Palvaanniemen edustalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.11.2016)


Pönttöjen taajama Iidesrannassa

(Iides.fi 22.11.2016)

Iidesrantaan on rakentunut tiheä linnunpönttöjen taajama. Rantapuihin on kiinnitetty toistakymmentä pönttöä vieri viereen.

Ohikulkijat ovat epäilleet, että Tampereen kaupunkisuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat tämänkin ylitiheän rakentamisen takana. Ehkä ei sentään. Kaupunkisuunnittelijoiden tavoitteet ovat korkeammalla. Keskustan uusissa ihmispönttölöissä tehokkuusluvut ovat paljon korkeammat kuin Iidesrannassa.

Pöntöt on aseteltu melko tiheästi Iidesrannassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (22.11.2016)


Luonto ennakoi talven tuloa vaihtelevaan tahtiin

(Iides.fi 29.10.2016)

Luonto on vain kohtalaisen hyvä sään ennustaja. Linnut ja puut tietävät, että talvi on tulossa, mutta tarkkaa hetkeä ne eivät tiedä.

Monet hyönteisiä syövät linnut rupesivat jo viikkoja sitten epäilemään, että ravinto voi loppua piankin. Siksi ne käänsivät hätäisesti nokan kohti etelää ja lähtivät muuttomatkalle. Mutta jotkut hyönteissyöjät viivyttelevät Iidesjärven maisemissa koleassakin kelissä. Jahkailu voi koitua kuolemaksi, jos talvi tulee äkkiä.

Puiden perimässä piilevä tieto neuvoo niitä siirtämään arvokkaat raaka-aineet lehdistä runkoon ennen talvea. Tuloksen näemme ruskana ja lehtien putoamisena. Iidesjärven puilla näyttää olevan perintökalentereissaan paljon vaihtelua. Monet puut ovat jo pudottaneet lehtensä, mutta toiset pitävät lehdistään tiukasti kiinni. Vuodesta toiseen samat puut ovat aikaisessa tai myöhäisessä.

Punarinta löytää vielä syötävää kaatopaikan risukasasta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (29.10.2016)

Järvensivun vaahterat eivät halua pudottaa lehtiään. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (29.10.2016)


Syksyn kiireinen lintu

(Iides.fi 8.10.2016)

Mitä pitempi pyrstö sen lyhyempi pinna. Tähän tulokseen päätyy, kun yrittää ymmärtää Iidesjärven pyrstötiaisten liikkumista. Järven rannoilla ja ympäristössä nähdään tähän aikaan vuodesta paljon pyrstötiaisia. Oikeasti alueella saattaa kuitenkin kierrellä vain yksi parvi. Kun parven tapaa ja yrittää seurata sitä maastossa, huomaa, että pyrstötiaisten vauhdissa ei juoksemalla pysy mukana. Yksi parvi ennättääkin parissa päivässä käydä joka talon pihalla ja tutkia kaikki puut.

Jostain syystä tällä linnulla on tavattoman lyhyt pinna, etenkin parvissa. Pyrstötiainen näykkäisee puun kolosta yhden hyönteisen ja säntää saman tien seuraavaan puuhun. Ja koko parvi perässä. Kaiken aikaa pyrstötiaiset keskustelevat keskenään hyvin korkeilla äänillä. Ehkä niillä on menossa jokin kilpailu. Mutta lintu on kaunis ja parven tuottama äänimaailma hieno. Pihoilla kannattaa olla silmä ja korva tarkkana. Vierailevat tähdet ilmestyvät kuin tyhjästä ja katoavat hetkessä.

Tämä pyrstötiainen seisahtui sekunnin murto-osaksi (valotusaika 1/1250 sek.) Järvensivulla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.10.2016)


Pihlajat ovat kattaneet pöydän

(Iides.fi 28.9.2016)

Pihlajat ovat tuottaneet tänä vuonna runsaan marjasadon lintujen iloksi. Räkättirastaille pihlajien anti näyttää kelpaavan puoliraakanakin. Jos rastaita jää paljon talvehtimaan, tilhet ja taviokuurnat jäävät ilman talviruokaa, sillä iso rastasparvi tyhjentää pihlajan nopeasti.

Pihlajaa kunnioitetaan pyhänä puuna Suomessa ja muissakin Euroopan maissa. Pihapuuna se on hyvin yleinen. Pihlaja tarjoaakin luonnossa ja kotipihalla laajan kirjon elämyksiä. Puu on kaunis, kukkii komeasti, ja marjat maittavat linnuille ja monille muillekin eläimille. Kettukin tietää, miltä pihlajanmarjat maistuvat. Ei tietäisi, ellei olisi maistanut. Iidesjärven rannoilla ja laaksossa pihlajia saisi olla paljon nykyistä enemmän.

Räkättirastas tutkii pihlajanmarjasatoa Iidesjärven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (27.9.2016)


Suuri kurkimuutto jäi näkemättä

(Iides.fi 14.9.2016)

Suuri kurkimuutto jäi tänä syksynä Iidesjärvellä näkemättä. Kurkiparvet ovat käyttäneet suotuisaa muuttosäätä hyväkseen ja lentäneet tasaiseen tahtiin kohti etelää. Parvet ovat olleet melko pieniä, suurta massamuuttoa ei ole nähty. Pirkanmaalla on kuitenkin tilastoitu joillakin paikoilla suuriakin kurkimääriä. Esimerkiksi tiistaina 13. syyskuuta Pälkäneellä laskettiin yli 10 000 muuttavaa kurkea.

Pohjois-Suomessa on kuitenkin vielä paljon kurkia valmistautumassa muuttoon, joten kannattaa katsella taivaalle. Kurkiauran havaitsee yleensä äänestä. Suurten lintujen huudot kuuluvat kilometrien päähän.

Iidesjärven alueellakin on tänä syksynä nähty muuttavia kurkia. Tässä noin 30 kurjen parvi kipuaa kohti korkeuksia järven itäpäässä Hervannan valtaväylän kohdalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.9.2016)


Pähkinähakit tulivat taas

(Iides.fi 13.9.2016)

Pähkinähakit ovat saaneet kuulla, että makedonianmännyt ovat tuottaneet hyvän sadon Iidesjärven etelärannalla sijaitsevassa kaupungin taimistossa. Miten viesti on Siperian perukoille lennätetty, on arvoitus. Mutta tieto on kulkenut ja hakit ovat täällä taas.

Makedonianmäntyjen siemenet ovat pähkinähakkien herkkua. Siemen on noin seitsemän millin pituinen ja hakki aterioi jokaisen siemenen yksitellen. Ruuasta pitää nauttia! Viisas lintu laittaa osan siemenistä säästöön. Kätkönsä hakki löytää vaikka lumen alta.

Pähkinähakit ovat älykkäitä ja pelottomia varislintuja. Ne eivät säiky ihmisiä. Eipä ihme, että hakit ovat Iidesjärven suosikkeja. Tiistaina 13. syyskuuta etelärannan taimistossa oli illan suussa paikalla useita hakkeja ja runsaasti yleisöä.

Pähkinähakki nauttii makedonianmännyn siementä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (13.9.2016)


Iides.fi siirtyy viidennelle

(Iides.fi 9.9.2016)

Iidesjärven verkkosivusto Iides.fi on kertonut järven ja lähiseudun luonnosta jo neljä vuotta. Sivusto on perustettu 9. syyskuuta 2012.

Neljäntenä toimintavuotenaan sivusto on tarjonnut Iidesjärven luonnosta kiinnostuneille jatkuvan kuvavirran. Esimerkiksi lintukuvastossa on kuluvan vuoden tammi-syyskuussa julkaistu yli 200 uutta kuvaa. Kiitos kaikille kuvia lähettäneille!

Sivusto yrittää sinnitellä elossa viidennenkin vuoden. Uusia kuvia ja kuvaajia kaivataan. Keskitalvella sivusto joutuu ehkä tauolle teknisistä syistä. Neljän vuoden aikana palvelimelle on kertynyt paljon aineistoa, ja sivusto kaipaa järjestämistä.

Näin valoisissa tunnelmissa päättyi sivuston neljäs toimintavuosi. Auringonlasku Huringin pellon pientareella 8. syyskuuta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.9.2016)


Iidesjärvi on ratkaisu jäteongelmaan

(Iides.fi 31.8.2016)

POIS. Näin on esimies tai johtava puoliso kirjoittanut vaahtomuovipatjaan. Käsky on pantu toimeen. Alainen on raahannut kaksi patjaa Iidesjärven itäpäähän Nekalantien ali kulkevan tunnelin pohjoispuolelle. Nyt ne ovat pois. Kuinka kätevää!

Iidesjärvi on ratkaisu maailman jäteongelmaan. Kaikki voidaan kipata järveen ja sen rannoille. Tuokaa kaikki, tänne vaan! Tuokaa sohvat ja patjat, tuokaa televisiot ja pakastekaapit, tuokaa ympäristömyrkyt ja ydinjätteet!

Iidesjärvi oli vuosikymmenet Tampereen kaupungin virallinen kaatopaikka. Tilanne jatkuu. Mitään ei ole tehty myrkkyjä tihkuvan kaatopaikan jätevesien viemäröimiseksi. Ehkä ei ole ehditty. Eihän ole ehtinyt kulua kolmeakaan vuotta siitä, kun pormestari Anna-Kaisa Ikonen esitteli kaatopaikan tilanteen kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä.

POIS. Kaksi Iidesjärven rantaan loppusijoitettua patjaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (30.8.2016)

Poltettu jäteastia Nekalan matonpesupaikan rannassa. Kuva: Kari Jussila. Copyright © Kari Jussila. (21.8.2016)


Nuolihaukoilla harjoitusleiri järven itäpäässä

(Iides.fi 24.8.2016)

Iidesjärven itäpäässä on taas mahdollista seurata nuolihaukkojen harjoitusleiriä. Järven lähistöllä pesivä nuolihaukka on tuonut tänä kesänä ilmeisesti kaksi poikasta hyönteisjahtiin rantaniittyjen ylle. Loppukesästä nuolihaukat syövät muun muassa sudenkorentoja, joita on runsaasti Iidesjärven rantaniityillä.

Harjoitukset niittyjen yllä eivät kestä pitkään. Nuolihaukat suuntaavat kohti Afrikkaa heti kun poikaset ovat varttuneet matkakuntoon.

Kolme nuolihaukkaa itäpään niittyjen yläpuolella. Lintutornilta otetussa kuvassa näkyy ilmeisesti emo ja kaksi poikasta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (24.8.2016)


Harmaahaikarat kiertelevät kalastamassa

(Iides.fi 10.8.2016)

Harmaahaikarat ovat taas saapuneet Iidesjärven ilmatilaan ja rannoille. Suuret harmaat linnut kiertelevät loppukesällä hyvillä kalastuspaikoilla. Iidesjärvi tarjoaa haikaroille ravinnoksi muun muassa särkikaloja.

Harmaahaikara on esimerkki menestyneestä lintulajista. Laji on yleistynyt noin 50 vuoden kuluessa. Pesiviä pareja Pirkanmaalla on kuitenkin vain muutama. Iidesjärvellä kiertelevät harmaahaikarat ovat kalastusmatkailijoita, jotka ovat lähteneet liikkeelle Etelä-Suomesta ja kauempaakin. Eniten harmaahaikaroita nähdään elo-syyskuun vaihteessa.

Harmaahaikara kaartaa Iidesjärven itäpään niittyjen yläpuolella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (10.8.2016)


Lintukävelylle 9. ja 23. elokuuta

(Iides.fi 13.7.2016)

Iidesjärven linnuston tulokkaisiin voi tutustua elokuussa kahdella opastetulla lintukävelyllä. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn järjestämät retket ovat tiistaina 9. elokuuta ja tiistaina 23. elokuuta. Lähtöpaikka on Lokintaipaleen sillan luona. Retket alkavat kello 18 ja päättyvät pari tuntia myöhemmin. Lintukävelyillä oppaana on yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.

Lintukävelyllä tapaa melko varmasti tämän lajin edustajia. Nuori västäräkki rantakivillä Lokintaipaleen sillan vieressä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (13.7.2016)


Keskikesän hetki käsillä

(Iides.fi 20.6.2016)

Keskikesän hetki on Iidesjärvelläkin taas käsillä. Kesäpäivänseisaus on tiistaina 21. kesäkuuta. Aurinko nousee silloin Tampereella kello 3.41 ja laskee kello 23.11. Päivän pituus on alkuviikolla 19 tuntia ja 30 minuuttia. Juhannuksena valoisa aika on jo hiukan lyhyempi, sillä vuoden kierto on kääntynyt kohti syksyä. Lähiviikkoina luonto ottaa kesästä kaiken irti ja alkaa valmistautua talvea varten.

Keskikesän maisema etelärannalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2016)


Joutsenet menettivät kaikki poikasensa

(Iides.fi 18.6.2016, täydennetty 20.6.2016)

Iidesjärven laulujoutsenet ovat menettäneet kaikki neljä poikastaan. Lauantaina 18. kesäkuuta järvellä nähtiin vain emojoutsenet.

Poikasten menehtyminen saattoi johtua emojen kokemattomuudesta. Heti kuoriutumisen jälkeen emot pitivät poikasia tiukasti lähituntumassa. Koko pesue lähti kuitenkin järvelle, vaikka poikaset olivat vasta parin päivän ikäisiä. Järvenselällä emojen oli vaikea pitää poikasia silmällä, ja poikaset pääsivät uimaan pois emojen läheisyydestä. Nopea siirtyminen järvelle johtui ehkä siitä, että itäpäässä ei ollut joutsenille riittävästi ravintoa.

Maanantaiaamuna 20. kesäkuuta joutsenpari oli järven itäpäässä. Välillä koiras ja naaras olivat hetken aikaa yhdessä, mutta enimmän ajan linnut olivat kaukana toisistaan. Naaras lepäili pitkään tulvaniityllä. Koiras kierteli levottomasti alueella ja hamuili korkeaksi kasvaneita vesikasveja syötäväksi.

Koiras hamuilee syötävää lintutornin edustalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.6.2016)


Joutsenilla yksi poikanen jäljellä

(Iides.fi 17.6.2016)

Iidesjärven laulujoutsenilla on jäljellä enää yksi poikanen.

Laulujoutsenet ja jäljellä oleva poikanen. Kuva: Asko Jokinen. Copyright © Asko Jokinen. (17.6.2016)


Joutsenet menettivät kaksi poikasta

(Iides.fi 14.6.2016)

Iidesjärven laulujoutsenet ovat menettäneet kaksi poikasta. Maanantaina 13. kesäkuuta emojen seurassa ruokaili enää kaksi poikasta. Kaksi muuta poikasta olivat ehkä joutuneet eroon vanhemmistaan eivätkä kyenneet selviytymään ilman emojen huolenpitoa. Sunnuntaina kaikki neljä poikasta olivat vielä olleet emojen luona.

Laulujoutsen ja kaksi poikasta etelärannalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.6.2016)


Yölaulajaretki 18. kesäkuuta

(Iides.fi 8.6.2016)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää 18. kesäkuuta yölaulajaretken Iidesjärven ja Vihiojan maastoissa. Lähtöpaikka on Iidesjärven lintutornin pysäköintipaikka ja lähtöaika kello 22.30. Kesäyön kierros soveltuu jalan tai polkupyörällä kuljettavaksi. Kävely- tai pyörämatkaa kertyy 3-7 kilometriä. Retken vetäjä on Tuija Palonen.



Joutsenpoikue lähti heti järvelle

(Iides.fi 7.6.2016)

Laulujoutsenpoikue lähti jo tiistaina 7. kesäkuuta tutustumaan Iidesjärven antimiin. Koiras, naaras ja neljä poikasta uiskentelivat yhtenä pesueena eri puolilla järveä. Nämä joutsenet ovat pelottomia lintuja eivätkä säiky ihmisiä.

Joutsenille ei saa antaa ruokaa, sillä luonnonruoka on poikasille parasta ravintoa ja sitä on Iidesjärvellä tarjolla riittävästi. Väärä ruokinta saattaa johtaa poikasten kehityshäiriöihin ja menehtymiseen. Aikuiset laulujoutsenet syövät vesikasveja, mutta poikaset tarvitsevat kasvisten lisäksi myös proteiinipitoista hyönteisravintoa.

Kolme poikasta naaraan vierellä etelärannalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.6.2016)


Laulujoutsenilla neljä poikasta

(Iides.fi 6.6.2016)

Laulujoutsenilla on Iidesjärven itäpäässä neljä poikasta. Sunnuntaina 5. kesäkuuta nähtiin kaislikon kätköissä kaksi poikasta ja maanantaiaamuna jo neljä. Maanantaina joutsenpari toi kaikki neljä poikastaan näytille lintutornin edustalla olevaan lammikkoon. Poikaset pysyttelivät tiukasti emojen lähituntumassa.

Laulujoutsenperhe lammikossa lintutornin edustalla. Naaras ruokkii poikasia. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (6.6.2016)


Miltä Iidesjärvi näytti 70 vuotta sitten?

(Iides.fi 26.5.2016)

Iidesjärven ja koko Tampereen kehitystä voi silmäillä Tampereen kaupungin karttapalvelussa esillä olevasta aineistosta. Palvelusta löytyy tuoreen aineiston lisäksi muun muassa ilmakuva vuodelta 1946. Iidesjärven alue oli tuolloin vielä paljolti maaseutua.

Ilmakuva vuodelta 1946 Tampereen karttapalvelussa (kuvaa voi loitontaa, lähentää ja siirtää hiirellä)

Järven länsipäässä oli vuonna 1946 teollisuusrakennuksia. Jätteiden ajaminen Nekalan kaatopaikalle oli vasta alussa. Palvaanniemessä ei ollut asuinaluetta. Järven itäpään maisemaa leimasivat avarat vainiot. Puhoonlahden pohjukassa oli kookas laituri. Itäpäässä oli myös aitoja tulvaniittyjä, sillä Vuohenoja virtasi niittyjen halki järven kaakkoiskulmaan (nykyisin uoma on Palvaanniemen asutusalueen eteläreunassa). Iidesjärven laakson itäpäässä Vilusenharjun tuhoaminen oli vasta lähtökuopissa.

Iidesjärven itäpää vuoden 1946 ilmakuvassa. Vuohenoja virtaa järven kaakkoiskulmaan.


Hevoshaka sai ulkomainoksen

(Iides.fi 24.5.2016)

Hevoshaka on saanut kookkaan ulkomainoksen, jossa toivotetaan tervetulleeksi Hevoshakaan. Nyt kaikki Hevoshakaan menijät näkevät olevansa menossa Hevoshakaan.

Tällainen kyltti on varmasti hyväksi. Ehkä se olemassaolollaan vähentää roskaamista, kaatopaikkajätteiden tuomista, moottoriajoneuvoilla liikkumista, koirien irtipitoa ja elinympäristöjen tuhoamista Hevoshaassa.

Hevoshaan mainostaulu. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (24.5.2016)


Tornien taistossa havaittiin 62 lajia

(Iides.fi 7.5.2016)

Töhritty ja muutenkin rähjääntynyt Iidesjärven lintotorni oli urhoollisesti mukana Tornien taisto -tapahtumassa lauantaina 7. toukokuuta. Lintutornin miehittänyt Rankat Ankat -joukkue kirjasi listaansa 62 lajia. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat tervapääsky ja pikkujoutsen. Joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtinen, Aleksanteri Mikkola, Marko Ollila ja Tuula Suihko. Tornilla kävi lauantaina paljon muitakin lintujen tarkkailijoita.

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä lintutapahtuma, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Kisa alkoi viideltä aamulla ja päättyi kello 13. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui yli 300 tornia. Parhailla lintupaikoilla havaittiin yli sata lajia.

Torni taistossa. Putkia sojottaa eri suuntiin. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.5.2016)


Äitienpäivänä ohjattu luontoretki Iidesjärvelle

(Iides.fi 4-7.5.2016)

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö järjestää Iidesjärvelle luontoretken äitienpäivänä. Retkelle lähdetään järven länsipäästä Lokintaipaleen kohdalta sunnuntaina 8. toukokuuta kello 10. Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Vetäjänä on ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen.

Ympäristönsuojeluyksikkö järjestää kesän mittaan useita muitakin luontoretkiä eri puolilla kaupunkia. Retket ajoittuvat alku- ja loppukesälle.

Toukokuussa voi luontoretkellä nähdä kevätlinnunsilmiä pitkospuiden vierellä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.5.2016)


Lennokit häiritsevät lintuja

(Iides.fi 3.5.2016)

Lennokkiharrastajat ovat ottaneet Iidesjärven itäpäässä sijaitsevan Huringin pellon harjoitus- ja kilpailukentäkseen. Kovaääniset ja korkealla lentävät lennokit tuottavat linnuille ja muille eläimille häiriötä. Lennokkien ääni on hyvin voimakas: ujellus kuuluu tyynellä ilmalla jopa kilometrien päähän. Myös liikenne häiritsee, sillä harrastajat tulevat paikalle autoilla ja käyttävät peltoa pysäköintipaikkana.

Huringin pelto ja siihen liittyvät alueet ovat lintujen ja muiden eläinten tärkeitä ruokailu- ja levähdyspaikkoja. Aivan lennokkien lennätyspaikan vieressä on asemakaavan mukainen luonnonsuojelualue, jossa tänäkin keväänä sadat linnut yrittävät pesintää. Lennokkien lennättäminen ja kovaäänisen melun tuottaminen tällaisella alueella on tahallista pesinnän häirintää, joka on luonnonsuojelulaissa kielletty.

Kevätillan "rauhaa" Iidesjärven itäpäässä 3. toukokuuta 2016. Lennokit ujeltavat. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.5.2016)


Raitiotien katusuunnitelmat julki

(Iides.fi 3.5.2016)

Tampereen kaupunki on julkistanut katusuunnitelmaehdotukset, jotka koskevat Hervannan valtaväylän länsipuolelle suunniteltua raitiotien osuutta. Suunnitelmat ovat nähtävillä 16. toukokuuta saakka. Mahdolliset muistutukset on tehtävä nähtävilläoloaikana.

Suunnitelmien mukaan Iidesjärven itäpään ja Palvaanniemen seutu muuttuu huomattavasti raitiotien rakentamisen vuoksi. Katusuunnitelmien mukaan raitiotie kulkee valtaväylän länsipuolella erillisesssä käytävässä. Itse raitiotien leveys on lähes kahdeksan metriä. Raitiotien ja valtaväylän välisen erotuskaistan leveys on 1-8 metriä.

Nekalantien ja Laulumaankadun väliselle alueelle tulee raitiotiepysäkki. Sen laiturin pituus on 47 metriä ja leveys 3,5 metriä. Vuohenojalle on lisäksi osoitettu pysäkkivaraus Messukyläntien ja Vuohensillankadun väliselle alueelle.

Vuohenojan pysäkkivaraus suunnitelmakartalla.


Rantakanat taistelevat länsipäässä

(Iides.fi 27.4.2016, kuvatekstiä täydennetty 8.5.2016)

Länsirintamalta ei mitään uutta eli rantakanojen taistelut jatkuvat Iidesjärven länsipäässä. Vesi loiskuu, kun nokikanat ja liejukanat kiistelevät ruovikoissa pesäpaikoista. Nokikana on voimakkaampi, mutta jostain liejukanakin löytää sijan pesälleen. Iidesjärven liejukanakanta saattaa olla kasvussa, sillä yhtä aikaa on nähty kolmekin liejukanaa.

Ruovikon kätköissä taistellaan elinympäristöstä. Tässä yhteenotossa osapuolina ovat nokikana ja kolme liejukanaa. Yksi liejukanoista on maastoutuneena kuvan vasemmassa laidassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (27.4.2016)


Toukokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 23.4.2016)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää Iidesjärvellä toukokuussa kaksi opastettua lintukävelyä. Retket ovat tiistaina 3. toukokuuta ja tiistaina 17. toukokuuta. Lähtö on järven länsipäästä Lokintaipaleelta kello 18. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Oppaana toimii yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko.

Iidesjärven länsipäässä tapaa lintukävelyllä muun muassa naurulokkeja. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (21.4.2016)


Joutsenpari yrittää taas

(Iides.fi 15.4.2016)

Viime kesänä pesinnässään epäonnistunut laulujoutsenpari yrittää taas. Joutsenet ovat ryhtyneet rakentamaan pesää samalle paikalle kuin viime vuonna. Lintutornilta avutuu hyvä näkymä pesäpaikalle. Parin koiras ja naaras on helppo erottaa toisistaan, sillä naaraalla nokan keltainen väri on haaleampi koiraalla.

Laulujoutsenpari laskeutuu Mutaojan suistoon. Vedenpinta on jäässä pakkasyön jälkeen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (15.4.2016)

Koiras murtaa väylää pesäpaikalle. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (15.4.2016)


Jääkansi vesittyi

(Iides.fi 13.4.2016)

Talven ohuet jäät eivät jaksaneet pitkään vastustaa kevään tuloa. Jääkansi vesittyi muutamassa päivässä ja vaihtoi olomuotoa. Keskiviikkona 13. huhtikuuta Iidesjärven selkä lainehti jo lähes kokonaan avoinna. Järven itäpäässä oli illalla näkyvissä vielä pieni mureneva jäälautta.

Illalla jääpeitteestä oli jäljellä vain murusia. Haapanat tutkivat järven itäpäässä jään ja sulan veden rajaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (13.4.2016)


Ruoka lisää motivaatiota

(Iides.fi 10.4.2016)

Iidesjärven lintutornin lähellä olevat ruokintapaikat todistavat, että ruoka lisää lintujen ja muiden eläinten motivaatiota. Harakkakin liihottelee ruokapötköjen ympärillä kuin kolibri päästäkseen murkinaan käsiksi. Ruokintapaikkojen ruoka kelpaa myös pikkulinnuille. Yöt ovat edelleen kylmiä eikä maastosta löydy vielä riittävästi syötävää.

Ruoka motivoi harakan voimisteluliikkeisiin. Pitkä pyrstö tarjoaa hyvän tukijalan. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.4.2016)

Pikkutikalla on nälkäinen katse. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.4.2016)


Koirat on pidettävä kytkettynä

(Iides.fi 16.3.2016)

Koirat on nyt pidettävä kytkettynä. Näin määrää kaksikin eduskunnan säätämää lakia. Tästä huolimatta jotkut koiranomistajat antavat lemmikkiensä juosta vapaana Iidesjärven luonnossa.

Järjestyslaki määrää, että koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Taajama-alueella koira saa olla vapaana vain suljetussa pihassa, erityisellä harjoitusalueella tai aidatulla jaloittelualueella. Näissäkin paikoissa koiran tulee olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Toinen koirakuriin velvoittava laki on metsästyslaki. Metsästyslain mukaan koiraa ei saa ilman lupaa pitää irti toisen alueella. Metsästyslain määräämä koirien kiinnipitoaika alkoi 1. maaliskuuta ja päättyy 19. elokuuta.

Koirat on pidettävä kytkettynä, kuten tässäkin tapahtuu. Taustalla neljä laulujoutsenta Palvaanniemen edustalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (16.3.2016)


Valoa kohti

(Iides.fi 15.3.2016)

Valon määrä luonnossa kasvaa nyt hurjaa vauhtia. Kevätpäiväntasaus on sunnuntaina 20. maaliskuuta. Valo lisääntyy kesäpäivänseisaukseen asti, joka on 21. kesäkuuta.

Kevätpäiväntasauksena päivä ja yö eivät ole yhtä pitkiä, sillä päivän pituus on hiukan pitempi. Päivä alkaa, kun auringon yläreunan ensimmäiset säteet tulevat näkyviin, ja päättyy, kun viimeinen päivänsäde katoaa näkyvistä. Näin laskettuna päivän pituus on kevätpäiväntasauksena Tampereella 12 tuntia ja 16 minuuttia. Oikeasti päivä on tätäkin pitempi, sillä kevään aamu- ja iltahämärä pidentävät päivää.

Tätä kohti mennään. Keskikesällä valo tunkeutuu rankkasateenkin läpi. Valoisa sade on kuvattu lintutornilta juhannuksen jälkeen viime vuonna. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (24.6.2015)


Syksyn tuulet kaatoivat puita

(Iides.fi 9.3.2016)

Puhoonlahden pohjukassa sijaitsevan pienen metsikön erämainen tunnelma vahvistui viime syksynä, kun tuuli kaatoi siellä mäntyjä nurin. Nyt metsikön tunnelma on kuin vanhassa kansallisromanttisessa maalauksessa. Suurin osa männyistä jäi kuitenkin pystyyn, joten vielä niitä honkia humisee Puhoonlahden pohjukassakin.

Mäntyjen kasvupaikka on erikoinen, sillä puut ovat vuosikymmeniä sitten juurtuneet entiselle rantapellolle. Siemenet ovat ilmeisesti Kalevanharjulta. Märällä kasvupaikalla männyille ei ole kehittynyt tukevaa paalujuurta, joka auttaisi niitä pysymään pystyssä tuulessa. Männyt ovat kuitenkin onnistuneet kasvamaan isoiksi puiksi, koska Kalevanharju on suojannut pohjoistuulilta. Viime syksynä tuuli puhalsi kuitenkin voimallisesti järveltä päin eli etelän suunnasta, ja puut kaatuivat.

Etelätuuli kaatoi viime syksynä puita myös muualla Iidesjärven laaksossa.

Tuulenkaatoja Puhoonlahden metsikössä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.3.2016)


Lasten lintukävely 28. helmikuuta

(Iides.fi 18.2.2016)

Lapsille tarjoutuu sunnuntaina 28. helmikuuta mahdollisuus tutustua Iidesjärven talviseen lintumaailmaan. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn nuorisojaosto järjestää lintukävelyn, joka on suunnattu erityisesti lapsille, perheille ja nuorille. Retki alkaa Lokintaipaleen sillan luota kello 12.

Lintukävelyllä tutustutaan muun muassa alueen ruokintapaikkoihin. Noin tunnin kestävälle retkelle ei tarvitse ilmoittautua ennakolta. Kävelylle on syytä varustautua hyvillä eväillä ja lämpimillä vaatteilla.

Lokintaipaleen sillan ruokintapaikalla on mahdollista kohdata sinisorsa, jolla on tyylikäs valkoinen ruokalappu. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.2.2016)


Viinikanoja on nyt tosi siisti

(Iides.fi 12.2.2016)

Iidesjärvestä Pyhäjärveen laskeva Viinikanoja on siistitty. Ennen puut kaartuivat kauniisti joen ylle ja loivat uomaan satumaisen tunnelman. Eivät kaarru enää. Puut on kaadettu. Tosi siistiä.

Vähälumisina talvina kaupungin valtavalle työntekijäjoukolle pitää keksiä töitä, kun lumihommiakaan ei ole. Siksi kaadetaan puita ja tehdään muita siistimistöitä. Ikävä kyllä näissä töissä noudatetaan puutarhurin logiikkaa ja tavoitellaan puutarhurin kauneusihanteita. Iidesjärvi ja sen lähialueet ovat kuitenkin ennen kaikkea arvokas luontokohde - ei puisto eikä puutarha.

Siistiksi hakattu Viinikanoja. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (12.2.2016)


Koirat saattoivat tappaa joutsenen

(Iides.fi 17.1.2016)

Iidesjärven itäpäässä kuollut nuori laulujoutsen saattoi joutua koirien raatelemaksi jo perjantai-iltana 15. tammikuuta. Joutsenen jäänteitä on löytynyt alueelta, samoin koirien jälkiä. Alueella nähtiin myös kettu, mutta se liikkui lintutornin luona vasta lauantaiaamuna.

Koiraharrastajilla on tapana tuoda koiria Iidesjärven itäpäähän ja päästää ne siellä vapaaksi. Virikkeitä tarjoava paikka on tunnettu Tampereen ulkopuolellakin. Usein koirat tuodaan paikalle iltaisin autoilla. Jäljistä päätellen lintutornin lähialueella oli autoliikennettä perjantai-iltanakin.

Harrastajat antavat koiriensa juosta vapaana muun muassa Huringin pellolla, itäpään luonnonsuojelualueella ja Iidesjärven jäällä. Toisinaan koirat jahtaavat alueella rusakoita, lintuja ja muita eläimiä. Koirien vapaaksi päästäminen on lainvastaista, mutta koiraharrastajien mielestä näin lemmikeille tarjotaan niiden kaipaamia virikkeitä. On mahdollista, että joutsen joutui perjantai-iltana alueelle vapaaksi päästetyn koiran tai koiralauman uhriksi. Jäällä kyyhöttänyt lintu olisi ollut koirille helppo saalis.

Laulujoutsenen jäännöksiä Huringin pellolla aamulla 17. tammikuuta. Paikalla oli myös runsaasti koirien jälkiä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.1.2016)


Irtokoira ahdisteli joutsenta

(Iides.fi 15.-16.1.2016)

Iidesjärven itäpäässä lintutornin lähellä oli perjantaina 15. tammikuuta jäällä nuori laulujoutsen, joka äänteli kuuluvasti. Äännellessään lintu katseli tulvaniityille, jotka ovat luonnonsuojelualuetta. Joutsen oli ehkä eksynyt parvestaan ja kutsui emoaan.

Nuori joutsen äänteli jäällä illan hämärtyessä. Iltapäivällä noin tuntia aikaisemmin irtokoira oli ahdistellut järven itäpäässä joutsenta. Jahdattu joutsen oli ehkä tämä sama nuori lintu tai sen emo. Takaa-ajettu joutsen lensi vaivalloisesti aivan jään pinnassa, mutta koira ei nähtävästi onnistunut saamaan lintua kiinni. Koira oli kuitenkin saattanut purra joutsenta hyökätessään sen kimppuun. Jahti alkoi ilmeisesti luonnonsuojelualueelta, jonne koiranomistaja oli päästänyt lemmikkinsä vapaaksi. Jahdin aikaan Iidesjärven jäällä oli irrallaan puolenkymmentä koiraa.

Seuraavana aamuna paikalla oli verisiä höyheniä. Joutsen oli ilmeisesti joutunut illalla tai yöllä ketun tai muun petoeläimen saaliiksi.

Nuori laulujoutsen ääntelee jäällä Iidesjärven itäpäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (15.1.2016)

Seuraavana aamuna paikalla oli verisiä höyheniä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (16.1.2016)


Huoltoyhtiö aurasi luistinradan

(Iides.fi 14.1.2016)

Iidesjärven länsipäähän aurattiin torstaina 14. tammikuuta luistinrata. Radalle pääsee esimerkiksi Iidesrannan matonpesupaikan luota. Luistinradalla on pituutta toista kilometriä.

Luistinradan aurasi järvelle Messukylän kiinteistöhuolto, joka on monien Iidesjärven alueella sijaitsevien taloyhtiöiden huoltoyhtiö.

Luistelijoille syntyy rataa Iidesjärven pohjoisrannan tuntumaan. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.1.2016)


Halot loistavat taivaalla

(Iides.fi 7.1.2016)

Haloilmiöt ovat yksi pakkastalven iloista. Jääkiteistä heijastuvat valonsäteet muodostavat taivaalle monenlaisia kuvioita, joita kutsutaan haloilmiöiksi eli haloiksi. Viime päivinä haloja on näkynyt poikkeuksellisen paljon.

Halojen muotoon vaikuttavat muun muassa ilmassa leijuvien jääkiteiden ominaisuudet. Tästä voi hakea tietoa tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilta. Sivujen mukaan erilaisia halomuotoja on havaittu noin 60. Jos kerää koko sarjan, saa runsaasti ulkoilmaa ja liikuntaa.

Haloilmiö Iidesrannassa. Isomman kuusen takaa häämöttää aurinko. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.1.2016)


Pakkanen teki järvestä luistinradan

(Iides.fi 3.1.2016)

Vuodenvaihteen pakkanen jäädytti Iidesjärvestä luistinradan. Viikonlopun aikana sadat ihmiset kävivät luistelemassa järvellä. Sunnuntaina 3. tammikuuta järven selkä oli puolen päivän aikaan täynnä luistelijoita.

Vaikka tuore teräsjää on lujaa, ojansuissa jääpeite saattaa olla vaarallisen ohut. Viinikanojalle johtava salmi voi myös olla vaarallinen, koska jääkannen alla virtaava vesi heikentää jäätä. Selällä jää kestää jo hyvin.

Luistelijoita järven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.1.2016)


Iides.fi - Iidesjärven sivu