Ajankohtaista Iidesjärveltä

Varpunen kesäaamuna

(Iides.fi 24.12.2015)

Talven pimeinä hetkinä on hyvä muistella kesää ja luontokappaleiden elämää aurinkoisina kesäpäivinä. Vaikkapa varpusta kesäaamuna. Mitä mietti varpunen aamulla 15. heinäkuuta 2015 Palvaanniemessä? Se oli maittavan aamiaisen jälkeen asettunut lepäämään auringon lämmittämille omakotitalon pihaportaille. Sittten sitä häirittiin. Emme voi tietää varpusen mietteitä, mutta voimme arvailla. Ehkä ajatukset kulkivat tähän tapaan:

"Minä olin tässä ensin. Sitten tuo tuli ja menee koko ajan auringon eteen. En tiedä mikä se on. Meikäläisiä se ei ole. Kun tulee helmikuun pakkaset, silloin nähdään, kuka pärjää. Eräät menevät talveksi etelään. Ei näy punarintojakaan pakkasöinä lämmittelemässä katulamppujen päällä. Koko ajan se räpiköi edestakaisin. Nuoriso on nykyään niin levotonta. Kissa saisi syödä sen."

Talvi tulee pikkuhiljaa

(Iides.fi 15.12.2015)

Talvi kiristää pikkuhiljaa otettaan Iidesjärvellä. Tiistaina 15. joulukuuta järvellä oli jo yhtenäinen jääpeite tai ainakin ohut riite. Ojansuut, lähdepaikat ja viemärien suut ovat vielä sulia. Parin sentin lumipeite on muuttanut maiseman talviseksi. Lumi- ja jääpeite ovat kuitenkin Iidesjärvellä syksyisin kovin vaihteleva ilmiö. Järvellä on tapana jäätyä ja sulaa monta kertaa ennen pysyvän jääpeitteen muodostumista.

Aurinkoisina päivinä valoa riittää nyt yli viideksi tunniksi. Mutta pilviset päivät ovat tähän aikaan vuodesta hyvin hämäriä. Talvipäivänseisaus on tiistaina 22. joulukuuta. Päivän pituus on silloin Tampereella 5 tuntia 20 minuutta. Talvipäivänseisauksen jälkeen vuoden kulku kääntyy kohti kevättä ja päivä alkaa pidentyä.

Iidesjärven linnut esiintyvät Pirkanmaan lintukirjassa

(Iides.fi 3.12.2015)

Ensi vuoden maaliskuussa ilmestyvässä Pirkanmaan linnusto -kirjassa esiintyy myös Iidesjärven siivekkäitä - onhan Iidesjärvi yksi Pirkanmaan tärkeimmistä lintujärvistä.

Maaliskuussa julkaistavat teoksen on tuottanut Pirkanmaan lintutietieteellinen yhdistys Pily. Noin 500-sivuisessa kirjassa on esitelty kaikki Pirkanmaalla tavatut lintulajit. Lajeja on 336. Kirjassa on yli 500 lintukuvaa.

Kirjan ennakkomyynti on jo alkanut. Teoksen normaalihinta on 47 euroa, mutta ennakkotilaajat saavat sen edullisemmin. Lisätietoja kirjan julkaisusta ja ennakkomyynnistä on Pilyn verkkosivuilla.

Puukiipijät putsaavat koloja heijastimen avulla

(Iides.fi 10.11.2015)

Puukiipijä on marraskuun hämärässä esimerkillinen kulkija, koska se pitää heijastinta aina mukana. Heijastin on hohtavan valkoinen alue linnun kurkussa ja rinnassa. Puukiipijälle heijastin ei ole suojaväline vaan saalistuksen apuväline. Lintu heijastaa valkoisten höyhenien avulla valoa puunkoloihin, jotta näkisi koloissa piileskelevät ötökät paremmin.

Heijastimesta huolimatta puukiipijä jää monelta Iidesjärven kiertäjältä huomaamatta. Lintu on pieni ja muistuttaa kaarnanpalasta tai tuohenkäppyrää. Puukiipijä on lisäksi kovin kiireinen. Se viivähtää näkyvillä vain hetken, koska sillä on kiire katsoa mitä puun rungon toisella puolella on. Jos näkee puun tyvellä kiipeävästä puukiipijästä vilauksen, kannattaa odotella jonkin aikaa. Runkoa kiertävä lintu ilmaantuu yleensä pian näkyviin hiukan korkeammalla.

Iidesjärven laaksossa puukiipijän tapaa melko usein Aakkulanharjulla tai harjun lähitienoolla. Nyt puukiipijöitä näkyy myös Iidesjärven rantametsiköissä. Ne ovat muuttavia lintuja, jotka ovat menossa etelämmäksi talvehtimaan.

Harmaahaikaroita taivaan täydeltä

(Iides.fi 1.11.2015)

On tietysti liioittelua sanoa, että harmaahaikaroiden parvi pimensi Iidesjärven taivaan sunnuntaina 1. marraskuuta. Ajankohdalla ja pilvisyydelläkin saattoi olla jotain tekemistä pimeyden kanssa. Mutta kyllä kameran valotusmittarin osoitin värähti selvästi, kun yhdeksän harmaahaikaran parvi osui etsimeen. Niitähän on jo melkein kuin naakkoja!

Harmaahaikarat ovat yleistyneet viime vuosina kovaa vauhtia. Parikymmentä vuotta sitten maassamme pesi noin sata harmaahaikaraparia, nyt pesiviä pareja saattaa olla jo toista tuhatta. Kannan kasvu näkyy Iidesjärvelläkin. Syksyn aikana järven rannoilla on ollut paljon harmaahaikaroita. Esimerkiksi 15. lokakuuta Hevoshaan ja Nekalan matonpesupaikan välisellä kapealla ranta-alueella kalasti neljä harmaahaikaraa.

Syyskyntöjen aika

(Iides.fi 29.10.2015)

Iidesjärven laakson pelloilla tehdään nyt ahkerasti syystöitä. Keskiviikkona 28. lokakuuta traktorit olivat töissa Huringin pellolla ja Munapuolenahteen maisemapellolla golfkentän eteläpuolella.

Jäljelle jääneet peltotilkut ovat arvokas muisto entisen Messukylän pitäjän laajoista vainioista. Mutta kuinka kauan maata on muokattu Huringin pellolla? Vähintään satoja, mahdollisesti tuhansia vuosia. Iidesjärven pohjakerrostumien siitepölytutkimukset osoittavat, että alueella on harjoitettu maanviljelyä yli 2 000 vuoden ajan.

Huonomuistinen närhi on tammen kaveri

(Iides.fi 16.10.2015)

Iidesjärven laakson maastoissa kasvaa yllättävän paljon tammien taimia. Ahkera puutarhuri näyttää istuttaneen tammia sinne tänne. Puutarhuri on ollut närhi. Huonomuistinen närhi on tammen paras kaveri, sillä se auttaa tammea levittäytymään uusille kasvupaikoille.

Närhi piilottaa tammenterhoja maastoon ruokakätköiksi. Jos lintu sattuu olemaan huonomuistinen, se ei löydä kätköään, ja paikalle kasvaa tammi.

Jos ilmasto pysyy suotuisana, Iidesjärven laaksoon saattaa syntyä tammimetsiköitä närhien ansiosta. Parin sadan vuoden päästä esimerkiksi Aakkulanharjun eteläpuolella oleva lehto voi olla tammilehto. Jos maltamme odottaa tuhatkin vuotta, lehdossa kasvavien tammien ympärysmitta on jo useita metrejä.

Tunturikiuru yllätti kaatopaikalla

(Iides.fi 10.-12.10.2015)

Harvinainen tunturikiuru yllätti viikonvaihteessa ilmestymällä käytöstä poistetulle Nekalan kaatopaikalle. Linnun havaitsi Olavi Kalkko perjantaina 9. lokakuuta. Seuraavana päivänä lintu tallentui monien kameroiden muistikorteille. Sunnuntaina harvinaista vierasta ei enää näkynyt.

Kaatopaikan päällä on nykyisin kaupungin maankäsittelyalue. Tunturikiuru viihtyi tällä "paljakalla" hyvin ja napsi ahkerasti rikkaruohojen siemeniä maasta. Peloton lintu antoi katsojien ja kuvaajien tulla muutaman metrin päähän.

Tunturikiuru on Suomessa hyvin harvinainen ja pesimälintuna äärimmäisen uhanalainen. Lapin tunturiylängöillä saattaa pesiä muutamia pareja. Vaikka tunturikiuru on meillä harvinainen, se on maailmalla yleinen. Kannan arvioidaan olevan noin 140 miljoonaa yksilöä.

Isokoskeloilla syyskokous

(Iides.fi 8.10.2015)

Isokoskelot ovat perinteiseen tapaan saapuneet Iidesjärvelle syystapaamiseen. Tälläkin kertaa ohjelmassa on kalastusta ja seurustelua. Järvellä uiskentelee kymmenien isokoskeloiden parvia. Toisinaan linnut lepäilevät aivan rannan tuntumassa.

Isokoskelot kalastavat Iidesjärvellä vaihtelevissa kokoonpanoissa. Välillä linnut tekevät näyttäviä yhteissukelluksia. Särjillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia paeta saalistajien leveää rintamaa.

Kurjet koukkasivat ohi

(Iides.fi 28.9.2015)

Iidesjärvi ei tänä syksynä osunut kurkien päämuuton reitille. Sunnuntaina 27. syyskuuta tapahtuneen päämuuton valtavirta kulki Pirkanmaalla Näsijärven länsipuolelta. Ylöjärven Tunturavuoren ohi lensi sunnuntaina yli 16 000 kurkea. Kangasalan kautta kurkia muutti lähes yhtä paljon.

Iidesjärvelläkin oli sunnuntaina mahdollista havainnoida muuttavia kurkia, mutta valtaosa kurkiauroista lensi kaukana lännessä. Muutto ei ole vielä ohi, sillä päämuuton jälkeenkin tulee vielä paljon kurkia. Maanantaina 28. syyskuuta Iidesjärven lintutornilta nähtiin tuhansia kurkia. Pohjoisesta myötätuulessa lasketelleet kurjet ottivat Kalevanharjun kohdalla korkeutta ja suuntasivat sitten länteen ja etelään.

Hanhet muuttavat

(Iides.fi 24.9.2015)

Hanhien muutto on meneillään. Iidesjärven ilmatilassa on nähty lähinnä valkoposkihanhia, jotka muuttavat Pohjois-Venäjältä Länsi-Eurooppaan talvehtimaan. Keskiviikkona 23. syyskuuta aamupäivällä järven yli lensi komea noin 200 valkoposkihanhen parvi kohti länttä. Torstaina 24. syyskuuta iltapäivällä kymmenen valkoposkihanhen parvi teki matalalla kierroksen itäpään rantaniittyjen yllä. Ilmeisesti hanhet harkitsivat lepotaukoa Iidesjärvellä. Hanhet eivät kuitenkaan laskeutuneet vaan jatkoivat matkaa kohti etelää.

Kurkien päämuuttokin on jo lähellä. Pohjois-Suomen suuret kurkiparvet odottavat vielä tuulen kääntymistä. Kun tuuli alkaa puhaltaa pohjoisen suunnasta, kurkiaurat lähtevät liikkeelle.

Sivusto aloittaa neljännen toimintavuoden

(Iides.fi 9.9.2015)

Iides.fi -verkkosivusto on kertonut Iidesjärven ihmeellisestä luonnosta jo kolme vuotta. Kolmannenkin toimintavuoden aikana kameroiden sulkimet ovat räpsähdelleet ahkerasti ja sivustolle on tullut satoja uusia luontokuvia. Kiitos kaikille kuvia lähettäneille!

Kuvat todistavat, että Iidesjärvi on edelleen tärkeä kaupunkiluonnon kohde ja arvokas lintujärvi. Katsopa vaikka lintukuvastoamme. Sinne on pelkästään tämän vuoden tammi-syyskuussa tullut lähes 300 uutta lintukuvaa. Kuvastossa on nyt kuvia 165 lintulajista.

Sivuston neljäs toimintavuosi alkaa hiukan apeissa tunnelmissa, sillä kesällä 2015 monet pesinnät epäonnistuivat Iidesjärvellä. Erityisesti naurulokit ovat vähentyneet. Toivottavasti tulevinakin vuosina kuulemme naurulokkien kirkuvan kevättuulessa järvenselällä.

Vilusen täyttömäestä tuli parkkipaikka

(Iides.fi 16.8.2015)

Iidesjärven laakson itäpäässä sijaitsevasta Vilusen täyttömäestä on tullut luvaton autojen pysäköintialue. Mäelle on rakennettu pyöräilijöiden ja rullalautailijoiden käyttöön temppurata, joka kiinnostaa harrastajia. Koska kysymys on tamperelaisesta liikuntapaikasta, harrastajien on päästävä sinne autolla. Se onnistuu ajamalla autolla kevyen liikenteen väyliä pitkin täyttömäen päälle. Mäen juurelle on tehty autoille pysäköintialuekin, mutta se ei kelpaa, koska sieltä pitäisi kävellä tai pyöräillä mäen päälle, mikä saattaisi tuottaa liikunnan harrastajille rasitusta.

Täyttömäen kevytväyliä on käytetty myös autojen ja mopojen epävirallisena ralliratana. Moottoriajoneuvoliikenne kevyen liikenteen väylillä on vaarallista alueella pyöräileville lapsille ja muille virkistysalueen käyttäjille. Polttomottorit Vilusella ovat myös ympäristöriski, sillä mäki on pohjaveden muodostumisaluetta.

Harmaahaikarat kiertelevät rannoilla

(Iides.fi 5.8.2015)

Loppukesä on taas tuonut harmaahaikarat Iidesjärven rannoille. Niityn yllä kaula mutkalla liihotteleva iso lintu on helppo havaita, mutta rannalle saalistusasentoon jähmettynyt harmaahaikara jää usein huomaamatta. Lintu seisoo saalistuspaikallaan pitkiä aikoja hievahtamatta, ja sitä luulee helposti kannoksi tai puunkarahkaksi.

Harmaahaikara saalistaa kaloja, sammakoita ja muita pikkueläimiä. Harmaahaikaroita näkee usein Palvaanniemen tulvaniityillä ja Mutaojan suistossa lintutornin pohjoispuolella.

Elokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 26.7.2015)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily tarjoaa elokuussa Iidesjärvellä mahdollisuuden osallistua kahdelle opastetulle lintukävelylle. Pari tuntia kestävät retket ovat 11. elokuuta ja 25. elokuuta. Lähtöpaikka on Lokintaipaleella järven länsipäässä. Kävelylle lähdetään noin kello 18.

Elokuussa järvellä voi katsella esimerkiksi vesilintuja ja niiden poikasia. Pensaikkojen kätköissä on paljon hyönteissyöjiä. Lintukävelyillä on oppaana Pilyn retkikummi Olavi Kalkko.

Laulujoutsenpari lähti pois pesältä

(Iides.fi 2.7.2015)

Laulujoutsenten pesintäyrityksen epäonnistuminen varmistui kesä-heinäkuun vaihteessa, kun joutsenet lähtivät pesäpaikaltaan ja ryhtyivät yhdessä ruokailemaan järvellä. Pariskunnalla ei ollut poikasia mukanaan. Viime päivinä pari on ollut järvellä välillä yhdessä, mutta välillä kumpikin syö tahollaan kaukana toisistaan.

Iidesjärvellä moni muukin pesintä epäonnistui tänä kesänä. Pussitiaisenkin pesintä jäi yritykseksi. Toisaalta erityisesti monet vesilinnut ovat saaneet runsaasti poikasia. Esimerkiksi haapanalla on etelärannalla viisi poikasta. Mutta naurulokin poikasia on järvellä vain muutama.

Laulujoutsenten pesintä todennäköisesti epäonnistui

(Iides.fi 27.6.2015)

Laulujoutsenten pesintäyritys Iidesjärven itäpään luonnonsuojelualueella näyttää epäonnistuneen. Joutsenpari on edelleen paikalla, ja naaras hautoo munia ainakin ajoittain, mutta munista ei todennäköisesti kuoriudu poikasia. Laulujoutsenten normaali haudonta-aika on pisimmillään runsaat 40 vuorokautta, ja tämä aika on jo kulunut umpeen.

Kuluvan kesän pesintä on kuitenkin pisimmälle edennyt laulujoutsenten pesintäyritys Iidesjärvellä. Joutsenpari on sama, joka on ollut järvellä monina vuosina. Parin koiraalla on nokassa kirkkaan keltaista. Naaraalla nokan keltainen osa on hailakamman värinen.

Jos pesintä on epäonnistunut, syitä siihen on helppo löytää. Iidesjärven pohjassa olevat raskasmetallit ja ympäristömyrkyt saattavat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Joutsenten pesintää on kesän aikana myös häiritty. Koiria on päästetty irti pesän lähistöllä, ja tornilla iltaisin juopottelevat nuoret ovat metelöineet ja aiheuttaneet paljon häiriötä. Juopottelevat nuoret ovat polttaneet nuotiotakin luonnonsuojelualueella.

Mutta joutsenpari on edelleen paikalla. Sekin on mahdollista, että kasvillisuuden ja lammikoiden kätköissä piileskelee myös joutsenenpoikanen tai useampia.

Hevoshaan lampeen tuotu rakennusjätettä

(Iides.fi 26.6.2015)

Hevoshaan lampeen on jälleen tuotu rakennusjätettä. Lampeen on kaadettu mahdollisesti jopa useita kottikärrykuormallisia tiiliä, betoninkappaleita ja muuta rakennusjätettä. Ympäristörikosta on juhannuksen jälkeisellä viikolla yritetty peitellä kasaamalla jätteiden päälle heiniä. Heinien joukossa on myös paljon etanoita.

On mahdollista, että rakennusjätteet on jälleen tuotu Nekalan siirtolapuutarhalta. Pari vuotta sitten saatiin silminnäkijähavainto miehestä, joka toi siirtolapuutarhalta kottikärryillä rakennusjätteitä Hevoshakaan ja kippasi ne Hevoshaan lampeen.

Nekalan siirtolapuutarhalla on huono maine ympäristönsä roskaajana. Alueelta on vuosikymmenten mittaan tuotu paljon jätteitä muun muassa Nekalantien ja Iidesjärven väliselle alueelle.

Muovi tappaa Iidesjärvelläkin

(Iides.fi 8.6.2015)

Muoviroska vahingoittaa lintuja ja muita eläimiä Iidesjärvelläkin. Jos lintu syö muovisen esineen, se yleensä kuolee, koska linnun elimistö ei kykene käsittelemään muovia. Kuolema saattaa olla hyvin kivulias. Muoviesine voi myös takertua esimerkiksi linnun nokkaan tai jalkaan, eikä lintu enää selviä luonnossa.

Luontokuvaaja Timo Kuitunen kohtasi sunnuntaina 7. kesäkuuta Nekalan kaatopaikan reunalla västäräkin poikasen, jonka kurkkuun oli juuttunut jokin esine, jossa oli harottavia väkäsiä. Esine näytti olevan muovia. Lintu lenteli nokka auki edestakaisin, mutta esine ei irronnut. Todennäköistä on, että poikanen kuolee esineen vuoksi.

Kun Iidesjärven alueella katselee ympärilleen, muoviroskaa näkyy kaikkialla. Muovia on maaperässä, ojissa, puroissa, teiden varsilla, rantaniityillä, järvivedessä ja järven pohjalietteessä. Puissa roikkuu muovisia koirien ulostepusseja, joita koirien ulkoiluttajat ovat heittäneet luontoon. Koiranomistajien mielestä ulostepusseista ei ole haittaa, koska pussien muovi on biohajoavaa. Todellisuudessa niin sanottu biohajoava muovikin hajoaa luonnossa vain hyvin hitaasti. Pussien muovi vahingoittaa luontoa vuosien ajan ennen hajoamistaan.

Veneilijöidenkin tulee antaa eläimille pesimärauha

(Iides.fi 3.6.2015)

Pesimäaikana tapahtuva veneily ja kalastus ovat yksi syy Iidesjärven luonnon köyhtymiseen. Rannoilla liikkuvat kalastajat ja veneilijät tuottavat häiriöitä, vaikka luonnonsuojelulaki määrää eläimille pesimärauhan. Pesän tuntumassa liikkuminen johtaa usein pesän tuhoutumiseen.

Veneilyyn järvellä liittyy monia outoja piirteitä. Aivan rannan tuntumassa veneillä tai kanooteilla kiertelevien ihmisten on epäilty ryöstävän lintujen pesistä munat joko keräilytarkoituksiin tai ravinnoksi. Yksi kummallisuus on, että kaupungin kirjasto(!) lainaa kanoottia järvellä liikkumiseen.

Kalastus ja veneily ovat Iidesjärvellä pelkkää ihmisten huvittelua. Kalataloudellista merkitystä järvellä ei ole. Arvokas lintujärvi tulisikin rauhoittaa pesimäaikaan veneilyltä.

Lintutornilla odotetaan joutsenenpoikasia

(Iides.fi 2.6.2015)

Iidesjärven lintutornilla odotetaan laulujoutsenten poikasten kuoriutumista. Naaras on hautonut lintutornin lähellä sijaitsevassa pesässä toukokuun alkupäivistä saakka. Hautova naaras näkyy hyvin lintutornilta. Tornista ei kuitenkaan näe pesään sisään.

Laulujoutsenella munien haudonta kestää yli kuukauden. Jos onni suosii joutsenpariskuntaa, munista kuoriutuu yksi tai useampi poikanen kesäkuun alkupuolella. Poikasia ei saa lähestyä eikä yrittää ruokkia.

Linnunpoikaset räpiköivät maastossa

(Iides.fi 24.5.2015)

Iidesjärven rantamaastot alkavat taas täyttyä linnunpoikasista. Monen poikasen elämä katkeaa kuitenkin jo alkumetreillä. Rantapolun varrella räpistelevä poikanen on helppo saalis koiralle tai varikselle.

Koiranomistajien tulisi olla poikasaikaan tavallistakin huolellisempia ja vastuullisempia. Koira tappaa linnunpoikasen yhdellä puraisulla - remmiin kytkettynäkin. Tästä syystä koirien ulkoiluttamista pitäisi välttää lintujärven rannoilla.

Järjestyslain mukaan koira on taajamassa pidettävä aina kytkettynä. Taajamassa koira saa olla vapaana vain suljetussa pihassa, erityisellä harjoitusalueella tai ns. koirapuistossa. Näissäkin paikoissa koiran tulee olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkoi 1. elokuuta ja päättyy 19. elokuuta. Kiinnipitoajan ulkopuolella koira saa olla vapaana, jos siihen on maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Tornien taistossa havaittiin 66 lajia

(Iides.fi 9.5.2015 - täydennetty 11.5.2015)

Iidesjärven lintutornilla kilpaillut Rankat Ankat -joukkue havaitsi Tornien taistossa 66 lintulajia. Tulos on uusi Iidesjärven ennätys. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat punakuiri ja peltosirkku. Joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtinen, Aleksanteri Mikkola, Marko Ollila ja Tuula Suihko. Kilpailu alkoi lauantaina viideltä aamulla ja päättyi kello 13.

Viime vuonna Iidesjärvellä ei ollut joukkuetta Tornien taistossa. Vuonna 2013 lajeja havaittiin 63.

Joukkueen johtajan Jarmo Lehtisen mukaan lauantain tuulinen ja kolea sää vähensi erityisesti havaittujen hyönteissyöjälajien määrää. Lintutornin harvinaisuudet suopöllö ja pussitiainen eivät nyt näyttäytyneet. Kiuru myöhästyi: se aloitti soidinlaulunsa Huringin pellolla kello 13.05 eikä siis päässyt kilpailussa havaittujen lajien luetteloon.

Tornin taisto on leikkimielinen kilpailu, joka järjestettiin nyt 22. kerran. Mukana oli yli 300 lintutornia. Leikkimielisyydestään huolimatta taistolla on tieteellistäkin merkitystä, sillä se antaa tarkan kuvan lajien esiintymisestä hyvillä lintupaikoilla. Pirkanmaan kannalta mielenkiintoisia olivat Iidesjärvellä ja Pirkkalassa havaitut peltosirkut. Peltosirkku oli aikaisemmin Pirkanmaallakin yleinen, mutta sitten kanta romahti. Sastamalan seudulla kanta on säilynyt. Ehkä peltosirkku vielä palaa Iidesjärven laakson vainioillekin.

Iidesjärven Rankat Ankat -joukkue aloitti havainnoinnin jo aamuhämärissä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.5.2015)

Yksi naurulokki pitäytyy talvipuvussa

(Iides.fi 7.5.2015)

Vuodenaikojen vaihteluun on vaikea sopeutua. Karvalakista, talvitakista, välihousuista ja talvirenkaista luopuminen tuottaa keväällä tuskaa, kun on niin kylmäkin. Sopeutumisvaikeuksia on myös naurulokilla, joka tulee keväisin Iidesjärvelle talvipuvussa. Toiset naurulokit vetävät keväällä päähänsä muodikkaan tumman kommandopipan, mutta tämä yksilö ei luovu valkoisesta päähineestään. Ehkä niin on lämpimämpi.

Mutta keväällä pitäisi pukeutua muodikkaasti. Välihousut, talvirenkaat jne. eivät yksinkertaisesti ole kovin seksikkäitä. Niinpä tämäkin naurulokki on ilman puolisoa.

Tiirat tervehtivät huudoillaan

(Iides.fi 6.5.2015)

Naurulokkien äänet ovat vähentyneet Iidesjärveltä, mutta tiirojen huudot kuuluvat vielä. Järvellä kiertelee ja kisailee sekä kalatiiroja että lapintiiroja.

Kalatiirat suhtautuvat ihmisiin pelottomasti. Monet lintuharrastajat tuntevat rengastetun tiirarouvan, joka usein istuskelee puolisonsa kanssa vanhan viemäriputken päällä järven itäpäässä. Rouva on viettänyt järvellä kesiään jo vuosien ajan ja näyttää tuntevan lintujen tiirailijat. Jos tuttu ihminen on viemäriputken luona, lintu laskeutuu pelotta aivan viereen. Usein rouva tervehtii tiiraksi "tiirv!". Suomeksi se tarkoittaa "terve" ja tampereeksi "moro".

Lintukävelylle toukokuussa

(Iides.fi 16.4.2015)

Iidesjärven rantapoluille ja järveä kiertäville kevyen liikenteen väylille voi lähteä lintukävelylle vaikka joka päivä, mutta toukokuussa on mahdollisuus osallistua kahdelle lintukävelylle, joilla on mukana asiantunteva opas. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn järjestämät retket ovat tiistaina 5. toukokuuta ja tiistaina 19. toukokuuta.

Lähtö tapahtuu kello 18 järven länsipäästä Lokintaipaleen sillan luota. Lintukävelyillä on oppaana yhdistyksen retkikummi Olavi Kalkko. Kävelyille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Jäät lähtivät iloisesti kilisten

(Iides.fi 8.4.2015)

Lännen ja luoteen suunnalta puhaltanut navakka tuuli pyyhkäisi Iidesjärven ulapan vapaaksi jäistä keskiviikkona 8. huhtikuuta. Puuskainen tuuli nostatti sulapaikoissa aallokon, joka möyhensi jäät murusiksi. Jäämyllyyn katosivat talviset hiihtoladut, pilkkiavannot ja jäälle jätetyt koirien ulostekasat. Sinne meni! Kevätsiivouksen jälkeen jääpalat kilisivät ja helisivät iloisesti järven rannoilla.

Vuonna 2014 jäät lähtivät 5. huhtikuuta, joten kevät on edennyt suurin piirtein viimevuotiseen tahtiin.

Pesämarkkinoilla kauppa jäissä

(Iides.fi 1.4.2015)

Laulujoutsenten pesämarkkinoilla kauppa ei käy Iidesjärvellä. Järven itäpään näytöillä käydään kyllä ahkerasti, mutta pesänrakennuspäätöksiä ei synny. Ostajat jäävät pähkäilemään. Kuitenkin tarjolla olisi hyvä rantatontti keskustan tuntumassa edullisella kaupungin vuokratontilla. Mutta ei vain kelpaa.

Jo puolen vuosikymmentä Iidesjärvellä on kuljettu samaa rataa. Järvelle asettuu keväällä joutsenpari, joka pitää sitä valtauksenaan, ja häätää muut joutsenet järveltä. Sitten pari rupeaakin epäröimään, ja pesä jää perustamatta. Syytä voi vain arvailla. Ehkä järven pohjalietteessä on outo sivumaku, joka tuo mieleen kaatopaikan?

Jallu saattoi tulla Kajaanista Kotkan kautta

(Iides.fi 25.3.2015)

Mistä jalohaikara Jallu tuli Iidesjärvelle talvehtimaan? Vastausta voi etsiä lintutietopalvelu Tiirasta. Luultavasti Jallu saapui Suomeen lokakuun jälkeen, koska Tiiraan ei lokakuussa ilmoitettu lainkaan havaintoja jalohaikarasta. Marraskuussa Tiiraan on kirjattu yksi havainto. Se on tehty Kajaanissa 30. marraskuuta. Joulukuultakin on vain yksi havainto, kun jalohaikara nähtiin Kotkan Kyminlinnassa 14. joulukuuta.

Tammikuun alussa jalohaikara havaittiin Lempäälässä ja Tampereen Nekalassa. Havainnot tehtiin 3. tammikuuta. Talvehtimispaikkaansa Iidesjärvelle Jallu muutti 11. tammikuuta. Todennäköisesti lintu oli käynyt arvioimassa seutua jo aikaisemmin.

Jallu saattoi siis tulla Tampereen seudulle Kajaanista Kotkan kautta. Ehkä se oli lähtenyt Kyminlinnasta seuraamaan Kymijoen juoksua ja Valkmusan kansallispuiston tuntumassa sijaitsevan Moronvuoren kohdalla päättänyt, että minä lähden nyt Tampereelle.

Jallun lentotyylistä näki, että pitkätkään taipaleet eivät tuottaneet sille vaikeuksia. Varsin vähän linnusta kuitenkin kirjattiin Tiiraan havaintoja marras-joulukuussa. Jos lintu olisi lentänyt Kajaanista Kotkaan suorinta reittiä, joku olisi sen nähnyt. On hyvinkin mahdollista, että Jallu tuli Venäjän puolelta Kajaaniin ja siirtyi Kotkaankin itäistä reittiä. Ehkä se pistäytyi Pietarissakin.

Bongaa leskenlehti!

(Iides.fi 15.3.2015)

Leskenlehdet peilaavat kevään aurinkoa avaamalla kukkansa, jotka ovat kuin pieniä aurinkoja. Iidesjärven laaksossa on paljon paikkoja, joissa leskenlehti viihtyy. Yleensä ne ovat aurinkoon avautuvia kumpareita. Leskenlehden kukka onkin varma kevään merkki.

Hyviä leskenlehtien bongauspaikkoja on esimerkiksi Nekalan kaatopaikalla järven etelärannalla ja Aakkulan maankäsittelyalueella.

Jallu katosi

(Iides.fi 12.3.2015)

Iidesjärvellä talvehtineesta jalohaikara Jallusta ei ole ilmoitettu lintutietopalvelu Tiiraan havaintoja yli kolmeen vuorokauteen. Viimeiset havainnot Jallusta on tehty maanantaina 9. maaliskuuta iltapäivällä ja illalla. Jalohaikarasta ei ole viime päivinä ilmoitettu Tiiraan havaintoja mistään päin Suomea.

Komeaan soidinasuun Iidesjärvellä varttunut Jallu on saattanut jättää hyvästit talvehtimispaikalleen. On mahdollista, että Jallu on käyttänyt hyväksi alkuviikon pohjoista ilmavirtausta ja suunnannut etelään kohti synnyinseutujaan.

Jallun talvi järvellä alkaa olla loppusuoralla

(Iides.fi 9.3.2015)

Jalohaikara Jallun talvi Iidesjärvellä alkaa olla loppusuoralla. Kevään etenemisen myötä linnun käytös on muuttunut. Nyt se haluaa pitää enemmän etäisyyttä ihmisiin. Myös linnun ulkonäkö on muuttunut. Nokka on muuttunut tummemmaksi ja höyhenpeite on komistunut koristehöyhenillä.

Tammikuun alussa Viinikanojalle muuttanut Jallu sopeutui talvehtimispaikkaansa mainiosti. Koti löytyi Viinikanojan varrella kasvavasta lehtikuusesta. Siellä Jallu on nukkunut yöt. Asuinpaikan yhtenä etuna ovat mainiot liikenneyhteydet, sillä kaupunkiliikenteen bussit liikennöivät aivan vierestä. Jallu ei kuitenkaan ole bussikyytiä kaivannut, vaan on aina aamuisin lähtenyt omin siivin saalistusreissuilleen.

Aluksi Jallu kalasti pääasiassa Viinikanojalla, mutta pian alue laajeni. Viime aikoina Jallun yksi suosikkipaikka on ollut Iidesjärven itäpuolella sijaiseva Mutaoja ja erityisesti ojanpätkä Hervannan valtaväylän ja kevytväylän välissä. Muutaman metrin pituisesta uomasta on löytynyt paljon syötävää. Monikaistaisen valtaväylän vilkas liikenne ei ole haitannut lintua. Kevytväylän kulkijat ovat saaneet ihailla lintua vapaasti, jos ovat malttaneet pysytellä väylällä. Jos katsojat ovat menneet liian lähelle, Jallu on lentänyt pois.

Jallu tutkailee Mutaojan juoksua lintutornin edustalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.3.2015)

Linnutkin palvovat aurinkoa

(Iides.fi 16.2.2015)

Aurinkoisena talvipäivänä Iidesjärvi täyttyy auringonpalvojista. Moni ihminen on jäällä tuntikausia samoilla sijoilla aurinkoa ottamassa. Usein hiihtäjä tai kävelijä seisahtuu kesken suorituksen ja kääntää kasvonsa hetkeksi kohti aurinkoa.

Linnutkin ovat talvella auringonpalvojia. Ne asettuvat aurinkoisille paikoille, pörhentävät höyhenensä ja antavat säteilyn vaikuttaa. Välillä linnut kääntävät kylkeä tai antavat auringon paistaa selkään. Auringonotto on tyypillistä muun muassa varislinnuille. Talvisin myös räkättirastaat ja tilhet ottavat auringon säteistä kaiken irti: ne lentävät ennen auringonlaskua korkeille paikoille ja suorastaan imevät laskevan auringon viimeisiä säteitä.

Aurinko lämmittää kevättalven pakkasessa, mutta auringonpalvonta ei ilmeisesti ole pelkkää lämmöstä nauttimista. Auringonpaisteessa on lämpösäteilyn ja näkyvän valon lisäksi myös lyhytaaltoista UV-säteilyä, jota tarvitaan esimerkiksi hormonien ja D-vitamiinin tuottamiseen. Ehkä höyhenten pörhentämisen perimmäinen tarkoitus on altistaa iho UV-säteilylle? Auringonvalo saattaa myös torjua loisia ja ehkäistä tulehduksia.

Ahtialanjärvi tarjoaa vertailukohdan

(Iides.fi 3.2.2015)

Lempäälän Ahtialanjärvi tarjoaa hyvän vertailukohdan Iidesjärven linnuston kehitykselle. Lokkisaari-yhdistys on tehnyt vuosien ajan määrätietoisesti työtä Ahtialanjärven linnuston hyväksi, ja tulokset ovat olleet hyviä. Pirkanmaan lintutieteellisyn yhdistyksen Pilyn keskustelupalstalla julkaistujen tietojen mukaan vuonna 2014 Ahtialanjärvellä oli muun muassa 3 114 naurulokkiparia, 11 pesivää punasotkanaarasta, 10 pesivää tukkasotkanaarasta, 26 todettua sinisorsan pesää, 29 pesivää silkkiuikkuparia ja 30 pesivää nokikanaparia.

Iidesjärvellä oli vuonna 2014 muutamia kymmeniä naurulokin pesintöjä, ja niistäkin osa epäonnistui. Vielä muutama vuosi sitten järvellä pesi satoja lokkeja. Vesilintujen onnistuneita pesintöjä oli viime vuonna vain muutamia.

Keskustelupalstalla julkaistujen tietojen mukaan Ahtialanjärvellä todettiin vuonna 2014 myös 4 pesivää ruskosuohaukkaparia, 2 kaulushaikaran reviiriä ja 3 luhtahuitin pesintää.

Iidesjärvellä kaivattaisiin aktiivista ja asiantuntevaa otetta lintujen elinolojen ja elinympäristöjen parantamiseksi. Ahtialanjärven esimerkki osoittaa, että määrätietoisilla toimilla saavutetaan tuloksia.

Jalohaikara kerää katsojia

(Iides.fi 12.1.2015)

Viinikanojalle asettunut jalohaikara kiinnostaa lintuharrastajia. Kalastavaa lintua on helppo katsella ojan pohjoispuolella kulkevalta kevytväylältä. Jalluksi nimetty lintu on hyväkuntoisen oloinen ja peloton.

Jalohaikara ei pesi Suomessa, mutta kierteleviä jalohaikaroita nähdään maassamme usein. Viinikanojalle sunnuntaina 11. tammikuuta asettunut lintu on jo pitkään kierrellyt Pirkanmaalla. Jostain syystä tämä yksilö ei ole lähtenyt Välimeren seudulle talvehtimaan vaan yrittää talvehtia Suomessa. Viinikanojalla lintu saattaa selvitä talven yli, sillä oja pysyy pakkasellakin sulana.

Pihlajanmarjat käyvät vähiin

(Iides.fi 5.1.2015)

Pihlaja on pyhä puu ja luonnon multimedia, joka tarjoaa aitoa luonto-ohjelmaa läpi vuoden. Talviaikaan pihlajan juurella voi tarkkailla vaikkapa tilhen syömäpuuhia. Monet muutkin linnut käyttävät pihlajan marjoja ravinnokseen.

Iidesjärven alueella on melko vähän pihlajia ja niistäkin marjat on jo syöty vähiin. Esimerkiksi räkättirastaiden parvi tyhjentää isonkin pihlajan marjoista alta aikayksikön. Tänäkin talvena taitaa käydä niin, että taviokuurnille ei jää pihlajanmarjoja syötäväksi.