Ajankohtaista Iidesjärveltä 2014



Järvi tukevasti jäässä

(Iides.fi 28.12.2014)

Joulunseudun pakkaset jäädyttivät Iidesjärvelle tukevan jääkannen. Sunnuntaina 28. joulukuuta jäällä oli jo paljon kulkijoita: kävelijöitä, hiihtäjiä ja luistelijoita. Jää saattaa olla vielä vaarallisen heikkoa puronsuissa ja viemäriputkien lähellä.


Jos oma vauhti ei riitä, voi ottaa leijan vetoavuksi. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (28.12.2014)


Käännekohta lähestyy

(Iides.fi 15.12.2014)

Talvipäivänseisaus on maanantaina 22. joulukuuta, ja siihen saakka päivät lyhenevät. Talvipäivänseisauksen aikaan päivän pituus on Tampereella 5 tuntia ja 20 minuuttia. Aurinko nousee kello 9.42 ja laskee kello 15.03.

Sääennusteiden mukaan talvipäivänseisauksen tienoo on pilvinen, joten luvassa on vuoden hämärin hetki. Siitä kannattaa nauttia! Pian valon määrä alkaa lisääntyä. Kolmen kuukauden kuluttua maaliskuussa päivä ja yö ovat jo tasoissa.


Aurinko laskee 14. joulukuuta. Kuva on otettu Iidesrannasta noin kello 14.40. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.12.2014)


Pikkukäpylinnusta tuli uusi suosikki

(Iides.fi 3.12.2014)

Kaunis ja peloton pikkukäpylintu on Iidesjärven luontokuvaajien uusi suosikki. Järven alueella on muutaman päivän ajan kierrellyt 10-20 linnun parvia, jotka suostuvat auliisti kuvattaviksi sopivilla ruokailupaikoilla. Pikkukäpylintu löytää murkinaa jopa pähkinähakkien tyhjentämistä makedonianmäntyjen kävyistä. Kuusissa parvi tekee selvää jälkeä. Ensin lintu katkaisee vahvalla nokallaan käpyä kannattavan hennon oksan ja vie kävyn sitten pilputtavaksi tukevammalle oksalle.


Pikkukäpylintua kuvataan joulukuisen iltapäivän hämärässä. Maata voi käyttää jalustana. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.12.2014)


Pensaikoissa on elämää hämärässäkin

(Iides.fi 19.11.2014)

Marraskuun hämärinä päivinäkin Iidesjärven rantapensaikoissa on elämää. Räkättirastaiden parvet tuovat kesän mieleen, vaikka räkätit ovatkin nyt kovin vaitonaisia. Pensaikkojen väriläiskiä ovat tiklit, viherpeipot ja sinitiaiset. Hyvällä onnella vastaan voi lennähtää pienen lumipallon näköinen lintu. Vikkelä pyrähtelijä on pyrstötiainen.

Valokuvaajalle syksyinen hämärä on haaste ja mahdollisuus. Värimaailma on erilainen kuin kesällä. Käsivaraltakin saa kuvia, kun käyttää riittävän korkeaa herkkyyttä. Oheisissa kuvissa herkkyyden ISO-arvo on ollut 6400.


Ruusunmarjat maittavat viherpeipoille. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.11.2014)


Itsestään lentävä lumipallo on pyrstötiainen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.11.2014)


Rannat lunta tulvillaan

(Iides.fi 7.11.2014)

Perjantaina 7. marraskuuta Iidesjärven rannoille satoi puolen päivän aikaan toistakymmentä senttiä lunta. Rantapensaikot vaihtoivat äkisti talviasuun, mutta järvi pysyi sulana. Runsas lumentulo muutti kuitenkin järven pinnankin paikoin lumisohjoksi. Iltapäivällä lasten kiljunta pihoilla ja puistoissa paljasti, että pulkkamäkikausi oli avattu.


Etelärannan kävelypolku lumisateen jälkeen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.11.2014)


Iidesjärven maisema iltapäivällä Kalevanharjulta kuvattuna. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (7.11.2014)


Marraskuu yllätti valolla

(Iides.fi 1.11.2014)

Valoisa aika lyhenee päivä päivältä, ja luonto valmistautuu talveen. Illat sammuvat kylmään hämäryyteen, runoili Tove Jansson Syyslaulussaan (Esko Elstelän suomennos). Mutta jos sää on suosiollinen, musta marraskuu saattaa tarjota kuulaimmat syyspäivät. Sellainen päivä oli pyhäinpäivä 1. marraskuuta. Aurinko sai kuuraiset kasvit ja riitteen peittämät vesilätäköt hohtamaan valoa. Iidesjärven alueen kävelyteilläkin riitti luonnosta nauttivia kulkijoita.


Hevoshaan lampi marraskuun kuulaana syyspäivänä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.11.2014)


Tikli marraskuun valossa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.11.2014)


Asemankorkee on uusi maamerkki

(Iides.fi 19.10.2014)

Rautatieaseman ratapihan reunalle rakennettu lähes 90 metriä korkea hotelli on uusi Iidesjärven maamerkki, jonka avulla lintuharrastajat määrittelevät sijainteja ja suuntia lintutornilla. Muita maamerkkejä ovat esimerkiksi Pyynikin näkötorni, Takon piippu, Näsinneula ja Kalevankankaan hautausmaan kukkula.

Hotellin virallinen nimi on Solo Sokos Hotel Torni. Osuvampi nimi olisi voinut olla vaikkapa hotelli Korkee. Korkee tarkoittaa Tampereen seudulla ja muuallakin Suomessa korkeaa paikkaa. Esimerkiksi Tampereen korkein paikka (211 m) Pohjois-Teiskossa on nimeltään Koskelankorkee. Uusissa kartoissa nimi on kuitenkin sievistelty muotoon Koskelankorkea.

Tornihotellista avautuu hyvä näköala Iidesjärvellekin. Lintuharrastajat voivat nyt tarkkailla siivekkäitä vaikkapa baaritiskiltä. Etäisyyttä järvelle on vain runsas kilometri. Näköalaa voi ihailla myös verkon välityksellä Flycam Oy:n Skyview Liven avulla.


Uusi hotelli erottuu mustana Iidesjärven maisemassa. Kuva on otettu lintutornilta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (18.10.2014)


Hotellin katolta Skyview Live -kameralla otettu kuva. (18.10.2014)


Uivelot ovat täällä taas

(Iides.fi 17.10.2014)

Lintujen syysmuutto tuo Iidesjärvelle paljon vieraita. Yksi vakiovieras on Lapin ja Pohjois-Suomen lintu uivelo, jolle järvi tarjoaa levähdys- ja ruokailupaikan. Lintu on niin harvinainen, että ohi lentävää uiveloa on syytä tervehtiä ottamalla pipa pois päästä. Maassamme pesii pari tuhatta uiveloparia, mikä on neljäsosa Euroopan uivelokannasta. Iidesjärvelläkin uiveloita on syksyisin yleensä vain muutaman linnun parvina.

Naaraspukuinen uivelo muistuttaa hiukan isokoskeloa. Uivelo on kuitenkin selvästi isokoskeloa pienempi. Uivelon kurkku on valkea, kun isokoskelolla kurkku on tumma.


Uivelot lennossa etelärannan tuntumassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (17.10.2014)


Laulujoutsenet levähtävät ja ruokailevat

(Iides.fi 1.10.2014)

Vaikka Iidesjärvellä ei tänäkään vuonna nähty laulujoutsenen pesintää, poikasia on sentään näkynyt, sillä pohjoisesta tulevat joutsenperheet pysähtyvät järvelle levähtämään ja ruokailemaan.

Tämän kesän poikaset ovat väriltään harmaita. Poikasten nokka on vaalea, mustaa on vain nokan kärjessä. Aikuisilla laulujoutsenilla nokan kärkiosa on musta ja nokan tyvessä on keltainen alue, joka ulottuu terävänä kiilana lähelle nokan kärkeä.


Laulujoutsenperhe lintutornin edustalla. Neljä poikasta erottuvat harmaina. Molemmat emot ovat painaneet nokan syvälle veteen: ne luottavat järven turvallisuuteen. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.10.2014)


Iides.fi kaksivuotias

(Iides.fi 9.9.2014)

Iidesjärven sivu Iides.fi on ollut verkossa kaksi vuotta. Toinen toimintavuosi tuli täyteen 9. syyskuuta. Sivuston tarkoituksena on kertoa Iidesjärven alueen rikkaasta luonnosta ja tukea monimuotoisuuden säilyttämistä. Tätä omaa polkuaan sivusto on kulkenut toisenakin julkaisuvuotena.

Valokuvia on nyt 27 kuvaajalta. Vuoden kuluessa sivustolle on lisätty satoja uusia kuvia.

Lintukuvastossa lajien määrä on vuoden aikana kasvanut parillakymmenellä. Alueelta on nyt kuvattu sivustolle 151 lintulajia. Hyönteislajeja on noin 120 ja kasvejakin toista sataa.

Uusia ajankohtaisjuttuja on julkaistu yli 50. Ajankohtaisjutuista on syntynyt dokumentti, joka kertoo alueen elämästä kahden vuoden ajalta.

Vaikka sivustolle on tullut paljon uutta aineistoa, Iidesjärven luonto on köyhtynyt kuluneenkin vuoden aikana. Lintuja on vuosi vuodelta vähemmän.

Pääsyyllinen luonnon köyhtymiseen on Tampereen kaupunki, joka suhtautuu välinpitämättämästi alueen luontoarvoihin. Esimerkiksi Hevoshaan luonnon kaupunki on suurelta osin tuhonnut toimintavuoden aikana. Hevoshaasta on tullut koirapuisto, koirahaka. Uusi osayleiskaava mahdollistaa perhepuistoksi mainostetun puuhamaan rakentamisen etelärannalle. Tämä rakennuskohde vaarantaa rikkaan luontokokonaisuuden, joka on vuosikymmenien mittaan syntynyt entisen Nekalan tilan maille.

Vastuuttomat koiranomistajat ovat yksi syy Iidesjärven luonnon köyhtymiseen. Koira on tehokas tappaja, joka remmiin kytkettynäkin surmaa linnunpoikaset laajalta alalta. Jotkut koiranomistajat jopa päästävät lemmikkinsä tahallaan vapaaksi järven rannoille.

Alkavana kolmantena julkaisuvuotena Iides.fi jatkaa matkaa. Vauhti kuitenkin tasaantuu ja esimerkiksi ajankohtaisjutut harvenevat. Mutta uusia kuvia tarvitaan kaiken aikaa. Jos sinulla on sivustolle sopivaa aineistoa, ota yhteyttä ylläpitäjään.


Lintuja Iidesjärven ilmatilassa. Ylempänä lentää harmaahaikara, alempana metsähanhi. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.9.2014)


Iidesjärvi onkin ehkä Aamujärvi

(Iides.fi 17.8.2014)

Iidesjärven nimen merkityksestä on monta selitystä. Yksi selitys on, että nimi juontaa juurensa muinaisskandinaavisesta sanasta, joka tarkoittaa takaisinpäin virtaavaa vettä joessa. Tämä tulkinta on esitetty muun muassa Tampereen kantakaupungin maisema- ja ympäristöselvityksessä (2008).

Nimi voi viitata myös Tampereen seudun vanhaan saamelaisasutukseen. Pekka Sammallahden saamelais-suomalais-saamelaisen sanakirjan mukaan saamen kielen sana iddes tarkoittaa aamua. Iidesjärvi saattaakin olla muinaisten asukkaiden Aamujärvi. Kun aamuisin kulkee järven rannoilla, Aamujärvi tuntuu varsin luontevalta nimeltä. Aamuaurinko paistaa Iidesjärven rannoille koko kesän ja jopa sydäntalvellakin.


Kesäaamun tunnelmaa Iidesjärvellä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.6.2013)


Maton valinta tuottaa ketullekin päänvaivaa

(Iides.fi 30.7.2014)

Eläimet ovat yleensä hyvin siistejä ja pitävät pesänsä puhtaina ja viihtyisinä. Joskus pesän sisustaminen tuottaa eläimille samanlaista päänvaivaa kuin ihmisillekin. Iidesjärvellä on havaittu, että uuden maton hankinta pesään saa ketunkin pähkäilemään. Oheisessa kuvassa kettu hypistelee - tai paremminkin makustelee - mattoa Nekalan matonpesupaikalla. Väri sopii punaturkin kanssa hyvin yhteen, mutta kestääköhän tämä kulutusta ja näkyvätkö kuraisten käpälien jäljet...

Ketun kiinnostus yöksi kuivumaan jätettyjä mattoja kohtaan saattaa johtua siitä, että Iidesjärven vedellä pestyissä matoissa tuoksahtaa jokin muukin kuin mäntysuopa. Moni mattopyykkäri on vaihtanut pesupaikkaa, koska mattojen pesu Iidesjärvellä tuo asuntoon muhevan tuoksun.


Kettu hypistelee mattoa Nekalan matonpesupaikalla. Kuva: Martti Tuure. Copyright © Martti Tuure. (22.7.2014)


Liejukanalla poikasia

(Iides.fi 27.7.2014)

Liejukanan pesintä näyttää onnistuneen Iidesjärvellä tänäkin kesänä. Järven länsipäässä on nähty kolme poikasta. Ensimmäinen poikashavainto tehtiin lintutietopalvelu Tiiran mukaan 4. heinäkuuta. Saattaa olla, että länsipään lisäksi pesintä on onnistunut myös järven itäosassa.


Liejukanan poikanen järven länsipään rantakivillä. Kuva: Martti Tuure. Copyright © Martti Tuure. (20.7.2014)


Tampere tuhosi taas tiklien ruokamaan

(Iides.fi 19.7.2014)

Tampereen kaupunki on jälleen tuhonnut tiklien ruokamaan Iidesjärven rannalta. Tuhon kohteeksi on joutunut laaja takiaiskasvusto, joka on sijainnut järven länsipäässä Nekalan kaatopaikan länsipuolella. Kaupunki on niittänyt kasvuston maan tasalle.

Iidesjärven seutu on ollut tiklien suosiossa juuri takiaisten vuoksi. Värikkäästä ja eloisasta linnusta on tullut Iidesjärven epävirallinen tunnuslintu. Tikli on vuosittain pesinyt Iidesjärven alueella, ja lintuja on jäänyt talvehtimaankin. Kun tiklit ovat talvisin ruokailleet polkujen ja kevytväylien varsilla kasvavissa takiaisissa, lintuja on voinut katsella hyvin läheltä.

Tikli on melko harvinainen lintu. Suomessa onkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet tikliä. Joidenkin tietojen mukaan pesiviä pareja on maassamme vain muutamia tuhansia. Verkkopalvelu Luontoportin mukaan parimäärä on 10000-20000.


Terveisiä Tampereesta. Tuhottua takiaiskasvustoa kaatopaikan länsipuolella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.7.2014)


Poikanen pyytää tikliemolta ruokaa. Kuva on otettu tuhotun takiaiskasvuston läheltä 11. heinäkuuta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (11.7.2014)


Kaksi lintukävelyä elokuussa

(Iides.fi 13.7.2014)

Iidesjärven lintuihin voi tutustua elokuussa kahdella opastetulla lintukävelyllä. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn järjestämät lintukävelyt ovat tiistaina 12. elokuuta ja tiistaina 26. elokuuta.

Perinteiseen tapaan lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleen sillan luona. Pari tuntia kestävä kävelyretki alkaa kello 18. Oppaana toimii BirdLife Suomen retkikummi Olavi Kalkko.


Elokuussa lintukävelyllä voi kohdata vaikkapa kalatiiran - jos se ei ole jo lähtenyt Afrikan-matkalle. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (13.7.2014)


Heinänkorjuun aika Huringin pellolla

(Iides.fi 16.6.2014)

Nekalan teollisuusalueen rakennusten katoilla pesivät lokit havahtuivat sunnuntaina 15. kesäkuuta tuttuun ääneen: traktori työssä Huringin pellolla! Kun niittokone oli tehnyt pari kierrosta pellolla, lokitkin ennättivät paikalle. Heinänkorsien seasta lokit ja pikkulinnut löysivät matoja, hyönteisiä ja muita makupaloja.

Ensimmäisen heinäsadon korjuuajankohta oli viikon myöhempi kuin vuonna 2013.


Traktori niittotöissä lintutornin luona. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (15.6.2014)


Tuomenkehrääjäkoi verhoilee tuomet

(Iides.fi 15.6.2014)

Tuomenkehrääjäkoin toukat ovat verhoilleet Iidesjärven seudun tuomet seiteillään. Sateet ovat kuitenkin riipineet osan seiteistä maahan. Toukat ruokailevat kutomansa "teltan" suojissa tuomen lehtiä. Yleensä tuomi toipuu toukkien vierailusta ja kasvattaa myöhemmin kesällä uudet lehdet.


Tuomenkehrääjäkoin toukka on melkoinen verhoilijamestari. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (14.6.2014)


Äiti, eikö ole mitään muuta, tämä maistuu villasukalta? Räkätinpojan mielestä tuomenkehrääjäkoin toukka ei ole erikoisherkkua. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (13.6.2014)


Naurulokit katoavat

(Iides.fi 14.6.2014)

Naurulokkien määrä on pienentynyt Iidesjärvellä kuluvanakin kesänä. Takavuosina järvellä pesi satoja naurulokkeja, tänä kesänä onnistuneita pesintöjä on ollut vain muutama. Pesiä ovat ryöstäneet varikset, ketut ja muun pienpedot. Naurulokkikannan elvyttäminen vaatisi erityistoimia. Yksi keino voisi olla pienten tekosaarten rakentaminen.


Naurulokki vie risua pesäaineeksi. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.6.2014)


Ruokokerttuset rätisevät

(Iides.fi 3.6.2014)

Ruokokerttusten rätinä kuuluu Iidesjärven rannoilla keväästä pitkälle kesään. Järven ruovikoissa pesii kymmeniä ruokokerttuspareja. Laulavaa lintua pääsee helposti katselemaan, sillä esiintymispaikka on usein oksankarahkalla tai muulla hyvin näkyvällä paikalla. Usein lintu esittelee laulun päätteeksi lentotaitojaan lyhyellä pyrähdyksellä.


Ruokokerttunen esiintyy Hevoshaan rannassa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.6.2014)


Punaiset linnut, valkeat kukat

(Iides.fi 19.5.2014)

Kerran keväässä on mahdollista nähdä rantapensaikoissa punaisia lintuja valkoisten kukkien keskellä. Linnut ovat punavarpusia, jotka laulavat pensaikoissa surumielistä vislaustaan. Jos laulu- ja ruokailupuuksi sattuu kukkiva tuomi, syntyy hieno väriyhdistelmä ja upea luontokokemus.


Punavarpunen tuomenkukkien joukossa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.5.2014)


Lasten lintuviikon tapahtuma Iidesjärvellä

(Iides.fi 14.5.2014)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää Iidesjärvellä lapsille suunnatun tapahtuman maanantaina 19. toukokuuta. Tapahtuma liittyy BirdLife Suomen Lasten lintuviikkoon, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia lintu- ja luontoharrastukseen.

Lasten lintutapahtuma on järven länsipäässä Lokintaipaleella maanantaina kello 17-19. Oppaana toimiva Kim Kuntze kertoo lapsille ja perheille muun muassa Iidesjärven lintujen pesimäpuuhista. Järven länsipäästä löytyy nyt esimerkiksi silkkiuikkujen ja naurulokkien pesiä. Tapahtuma on ilmainen eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen.



Hanhiparvia viuhtoo taivaalla

(Iides.fi 12.5.2014)

Järven rannoilla kävelijöiden kannattaa vilkuilla silloin tällöin taivaalle, sillä näköpiiriin saattaa osua muuttomatkalla oleva hanhiparvi. Viime päivinä on järven yllä nähty kymmenien hanhien parvia. Hanhet viuhtovat kovaa vauhtia, joten Iidesjärven ylilento ei kestä kuin muutaman minuutin.

Sunnuntaina 11. toukokuuta matkasi järven linjaa pitkin itään noin 30 tundrahanhen parvi. Maanantaiaamuna 12. toukokuuta lensi Huringin pellon yli noin 60 valkoposkihanhea kohti pohjoista.


Matkalla pohjoiseen. Kuvan valkoposkihanhet olivat mukana noin 60 hanhen parvessa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (12.5.2014)


Siisteystalkoot puhdistivat pellon

(Iides.fi 10.5.2014)

Lintutornin ympäristöstä ja Huringin pellolta kerättiin 10. toukokuuta pidetyissä siisteystalkoissa suuri määrä roskia ja jätteitä. Talkoot orgnisoinut Ekokumppanit sai kuormaansa täytettä noin kolmen jätesäiliön verran. Lintutornin ympäristön siistimisen takana oli Palvaanniemessä asuva Seija Lehtonen. Talkoissa oli mukana puolenkymmentä ihmistä.

Vaikka jätteitä kertyi paljon, siivoustalkoot olivat vain pintaraapaisu. Pellon pientareelle on aikoinaan ajettu autokuormittain jätteitä. Niiden poistaminen vaatisi kaivinkoneita ja paljon työtä.


Seija Lehtonen esittelee talkoiden satoa. Tuntia myöhemmin molemmat jätesäiliöt olivat täynnä ja roskia oli jätesäkeissäkin. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (10.5.2014)


Laulujoutsen jäi yksin

(Iides.fi 6.5.2014)

Järvellä on viime päivinä lennellyt yksinäinen laulujoutsen, joka on ilmeisesti menettänyt puolisonsa. Todennäköisesti joutsen on keväällä järvelle asettuneen parin toinen osapuoli. Toinen joutsenista on ehkä menehtynyt onnettomuudessa.

Ensin saapuneen parin tilalle on tulossa uusi joutsenpari. Uusi pari on harjoitellut pesänrakennusta järven itäpään rantaniityllä, mutta haudonta ei ole alkanut. Uusi pari ei siedä yksinäistä joutsenta reviirillään vaan yrittää ajaa sen pois. Puolisonsa menettänyt joutsen väistelee karkotusyrityksiä ja palaa järvelle yhä uudelleen.


Laulujoutsen kiertelee nyt yksinään järvellä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (6.5.2014)


Kaatopaikka urautunut kaatopaikaksi

(Iides.fi 3.5.2014)

Tampereen kaupungin virallisen näkemyksen mukaan Iidesjärven etelärannan käyttö kaatopaikkana lopetettiin jo vuosikymmeniä sitten ja kaatopaikka on nykyisin maankäsittelyalue. Kaatopaikka näyttää kuitenkin urautuneen kaatopaikaksi. Kaupunkilaiset ja ulkopaikkakuntalaisetkin käyttävät aluetta edelleen kaatopaikkana.

Tampereen kaupunki on maanomistajana vastuussa kaatopaikkatoiminnan jatkumisesta etelärannalla. Kaupungin palveluksessa epäillään olevan yli 15 000 työntekijää, mutta kukaan heistä ei ole nähnyt sen verran vaivaa, että olisi hommannut puomit alueelle johtaville teille. Puomit estäisivät jätekuormien tuonnin ja saattaisivat myös hillitä mullan ja muiden maa-ainesten vientiä alueelta. Nykyisin maankäsittelyalueella alkaa työajan päättymisen jälkeen vilkas yksityisautoliikenne. Työ käy rivakasti, kun ahkerat työmiehet lapioivat kaupungin kasoista multaa yksityisautojen peräkärryihin.


Tähän tuotiin pääsiäisenä autokuormallinen kaatopaikkajätettä. Jätekasa oli paikalla vielä vapun jälkeenkin. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (2.5.2014)


Liejukana palasi kotiin

(Iides.fi 25.4.2014)

Järven länsipäässä asusteleva liejukana saapui alkuviikosta kotitanhuvilleen. Punanokkaista lintua voi katsella länsipään kävelyteiltä silloin kun lintu on esiintymistuulella. Perjantaina 25. huhtikuuta liejukana oli aamupäivällä hyvin esillä Viinikanojalle johtavan uoman pohjoisrannalla. Toivottavasti tänäkin kesänä Iidesjärvellä nähdään myös liejukanan poikasia.


Liejukana Iidesjärven länsipäässä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.4.2014)


Lintutornilla kevätruuhka

(Iides.fi 22.4.2014)

Järven itäpään lintutorni natisee liitoksissaan, kun linnuista ja Iidesjärven luonnosta kiinnostuneet tungeksivat tornilla. Pääsiäisenä lintutorni oli suosittu perheiden retkikohde. Arkipäivisin tornilla vierailee koululuokkia ja muita ryhmiä. Onneksi Huringin pellon pohjoiseen viettävältä rinteeltä näkee järvelle lähes yhtä hyvin kuin varsinaiselta lintutorniltakin, joten kaikkien ei tarvitse mahtua torniin.


Lintutorni on keväällä täyskäytössä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (22.4.2014)


Toukokuussa lintukävelylle

(Iides.fi 16.4.2014)

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys Pily järjestää Iidesjärvellä toukokuussa kaksi lintukävelyä. Retkien oppaana on BirdLife Suomen retkikummi Olavi Kalkko.

Ensimmäinen kävelyretki on tiistaina 6. toukokuuta ja toinen tiistaina 20. toukokuuta. Lähtöpaikka on Iidesjärven länsipäässä sijaitsevan Lokintaipaleen sillan luona. Lähtö tapahtuu kello 18. Kävelyille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.



Puut heräävät talviunilta

(Iides.fi 8.4.2014)

Elämännesteet ovat alkaneet virrata talviunilta heränneissä lehtipuissa. Koivujen ja muidenkin lehtipuiden latvukset ovat saaneet jo punertavaa väriä, ja mahlanjuoksuttajat ovat laittaneet pullot ja putket koivujen tyville. Monille mahla on keväinen terveysjuoma, vaikka on se onkin lähes pelkästään vettä.


Mahla tippuu Iidesjärven rantakoivikossa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (8.4.2014)


Näyttävä valoilmiö Huringin taivaalla

(Iides.fi 6.4.2014)

Lintutornilla kävijät saattoivat sunnuntaina aamupäivällä ihailla upeaa valoilmiötä Huringin pellon yläpuolella.

Pellon päällä välkehti ylöspäin avautuva sateenkaari, johon liittyi alaspäin avautuva himmeämpi sateenkaari. Aurinkojakin näkyi tavallista enemmän. Normaalin kevätauringon lisäksi pellolle paistoi välillä yksi, välillä kaksikin sivuaurinkoa.

Huringin pelto tunnetaan aarrepeltona. Muutama vuosi sitten pellosta löytyi metallinpaljastimen avulla viikinki-ristiretkiaikainen pronssiesine. Ehkä valoilmiö osoitti nyt paikan, johon muinaiset iidesjärveläiset kätkivät arvoesineensä pelätessään viikinkien ryöstöretkeä.

Todennäköisintä kuitenkin on, että valoilmiö oli haloilmiö. Ylemmissä ilmakerroksissa oli jääkiteitä, jotka taittoivat auringon valon sateenkaaren väreihin.

Kuva: Pekka Turunen. Copyright © Pekka Turunen. (6.4.2014)




Lounaistuuli lakaisi jäät rannoille

(Iides.fi 5.4.2014)

Jäät lähtivät Iidesjärvestä lauantaina 5. huhtikuuta. Iltapäivällä voimistunut lounaistuuli lakaisi järvellä ajelehtineet jäälautat rannoille ja järvenselkä oli jäistä vapaa. Jäät lähtivät kolme viikkoa aikaisemmin kuin vuonna 2013.

Talven aikana kertynyt jääkansi oli poikkeuksellisen ohut. Siksi jäiden lähdön hetkellä rantaniityt olivat vielä jäässä ja maa roudassa. Aikaisilla muuttolinnuilla saattaakin olla vaikeuksia löytää ravintoa rannoilta.


Iltapäivällä Iidesjärven ulappa aaltoili jo komeasti. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (5.4.2014)


Golfkentän ojiin kuoli kaloja talvella

(Iides.fi 3.4.2014)

Iidesjärven laaksossa sijaitsevan golfkentän ojissa havaittiin kuolleita kaloja talvella. Yhdessä paikassa saattoi olla kymmenittäin kuolleita pikkukaloja.

Kalojen joukkokuolema johtui ehkä talven säistä. Pitkään sulana pysyneet ojat jäätyivät ilmeisesti umpijäähän alkuvuoden pakkasjakson aikana, ja ojissa eläneiltä kaloilta loppui sekä elintila että happi.


Kuolleita kaloja golfkentän ojassa helmikuussa. Kuva: Raisa Taurinka. Copyright © Raisa Taurinka. (17.2.2014)


Jäät ovat jo lähdössä

(Iides.fi 1.4.2014)

Talven ohuet jäät ovat jo lähdössä. Iidesjärven itä- ja länsipäässä on pitkälti sulaa. Auringon lämpö on sulattanut myös järven pohjoisrantaan leveän kaistaleen avovettä. Yksi tuulinen päivä riittää ajamaan jäät kasaan. Yöpakkaset voivat kuitenkin vielä hidastaa jäidenlähtöä.

Lintujen tarkkailun kannalta varhainen jäidenlähtö ei ole hyvä asia. Järvellä levähtäviä vesilintuja pääsee näkemään läheltä, jos jäät ovat järvenselällä vahvat, mutta rannoilla on sulaa. Jos koko järvi on jäistä vapaa, vesilinnut pysyttelevät selällä.


Pohjoisrannalla on leveä kaistale sulaa. Kuva on otettu Iidesrannasta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.4.2014)


Laulujoutsenet puolustavat valppaasti aluettaan

(Iides.fi 23.3.2014)

Laulujoutsenparin elämä Iidesjärvellä on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, vaikka pari näyttääkin vain puljaavan vedessä pää pinnan alla.

Sunnuntaina 23. maaliskuuta joutsenten aamupäivään kuului muun muassa ketun vierailu. Kettu ei yrittänyt hyökätä joutsenten kimppuun vaan poistui takavasemmalle. Ketun läheisyys pesintäaikana tuottaa joutsenille kuitenkin varmasti huolta.

Iltapäivällä ohjelmassa oli tavanomaista reviirin puolustamista. Kun Mutaojan suiston yli lentänyt toinen joutsenpari laskeutui Vuohenojan suistoon, reviirin jo vallannut pari ponkaisi niiltä sijoiltaan ilmaan ja lähti häätämään tulokkaita. Häätö onnistui vasta monien hyökkäysten ja pitkän takaa-ajon jälkeen.

Elämä kaupunkijoutsenena vaikuttaa aika stressaavalta. Ehkä tämäkin joutsenpari miettii maallemuuttoa. Unelmissa voi siintää rauhallinen suolampi jossain pohjoisessa. Siellä ei olisi koiriakaan riesana. Mutta Suomen jokaisella lammella taitaa jo pesiä joutsenpari.


Vaara ohi. Mutaojan suiston jäälle ilmestynyt kettu sai joutsenet valpastumaan. Kettu ei kuitenkaan uskaltanut käydä isojen lintujen kimppuun vaan poistui paikalta. Kuva: Pekka Turunen. Copyright © Pekka Turunen. (23.3.2014)


Taisteluun! Toisen joutsenparin tunkeilusta vimmastuneet laulujoutsenet ponkaisevat ilmaan lyhyeltä kiitoradalta. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (23.3.2014)


Viinikanojalla kevätruuhkaa

(Iides.fi 20.3.2014)

Kevään odotustiloissa Viinikanojalla alkaa olla tungosta. Torstaina 20. maaliskuuta ojassa odotteli kevättä iso joukko sorsia, pari telkkää, paikalle kotiutunut tavi, nokikana ja piisami. Muutaman metrin päässä katseleva yleisö ei luontokappaleita haitannut.

Alkukevät on hyvä hetki katsella vesilintuja läheltä Viinikanojalla. Kun ojan suu Iidesjärven puolella vapautuu jäistä, linnut muuttavat sinne. Samalla niistä tulee paljon arempia.


Tuo tulee jo höyhenille, manailee väljiin oloihin tottunut nokikana Viinikanojalla. Sinisorsaa ei kylki kyljessä uiskentelu haittaa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (20.3.2014)




Eteläranta matonpesupaikalta länteen osayleiskaavakartalla. Merkintä VLK-4 tarkoittaa perhepuistoa. Kaavamääräyksissä todetaan, että alue varataan yleisiä virkistys- ja vapaa-ajan palveluluita varten, jotka yhtenä kokonaisuutena muodostavat perhepuiston. Alueella sallitaan urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten, rakennelmien, laitteiden ja kenttien rakentaminen. Näiden määrä, sijainti ja laatu tulee osoittaa asemakaavassa.

Merkintä E/V-2 tarkoittaa kunnostettavaa kaatopaikka-aluetta. Kaatopaikan rannassa oleva merkintä saa-2 tarkoittaa saastunutta maa-aluetta, jolla elävien direktiivilajien elinympäristöjä ei saa hävittää tai heikentää. VU tarkoittaa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. VLM-7 on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue.

Iidesjärven etelärannan muutos vie vuosia

(Iides.fi 18.3.2014)

Kaupunginvaltuustossa hyväksytty Iidesjärven osayleiskaava tuo suuria muutoksia järven etelärannan länsiosaan, mutta muutos kestää pitkään - ehkä jopa vuosikymmeniä.

Kaava mahdollistaa kaatopaikan kunnostuksen ja perhepuistoksi nimitetyn vapaa-ajankeskuksen rakentamisen. Nekalan matonpesupaikan länsipuolelle nykyiselle kaupungin puutarha-alueelle voidaan lisäksi tehdä urheilupaikkoja.

Ainakin osa kaatopaikan alueesta on todennäköisesti suljettava kunnostustyön ajaksi. Kunnostus, viemäröinti, maisemointi ja asemakaavoitus vievät vuosia. Kun hanke on valmis, kaatopaikan paikalla on virkistysalue.

Perhepuiston toteuttaminen kestää myös myös vuosia, sillä hanke edellyttää asemakaavan laatimista ja rahoituksen järjestämistä.

Kevytversio perhepuistosta on oikeastaan jo valmiina. Purettujen Atomikylän talojen paikalle voisi helposti tehdä leikkipaikan, pallokentän ja niiden vaatimat pysäköintipaikat. Aktiviteetteja on tarjolla matonpesun, viljelyspalstojen ja luonnon parissa. Alueen erikoisuus on makedonianmäntyjen muodostama metsikkö, joka tunnetaan Siperiassa saakka (pähkinähakkien keskuudessa). Maankuulu pähkinähakkipaikka kerää luontokuvaajia ja linnuista kiinnostuneita eri puolilta Suomea. Moni tamperelainen ei kuitenkaan ole koskaan nähnyt tätä erikoista lintua.



Osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti

(Iides.fi 17.3.2014)

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen yksimielisesti maanantaina 17. maaliskuuta. Keskustelussa ehdotus sai kiitosta monilta valtuutetuilta.

Käsittelyn aikana valtuusto äänesti ehdotuksen palauttamisesta. Timo Hanhilahden (kesk.) tekemä palautusehdotus hävisi äänestyksessä äänin 4-61. Kaksi valtuutettua oli pois äänestyksestä. Hanhilahden mielestä osayleiskaavassa olisi pitänyt osoittaa asuintaloja Nekalantien pohjoispuolelle. Hanhilahden mukaan alueelle olisi sopinut rakennusoikeutta 20 000 kerrosneliötä.



Leskenlehti heräsi varhain

(Iides.fi 12.3.2014)

Aikainen kevät on saanut leskenlehden kukkimaan Iidesjärven seudullakin. Keltaisia kukkia näkyy ainakin Aakkulan maankäsittelyalueella.

Varhain keväällä kukkiminen on leskenlehden tapa selviytyä olemassaolon taistelussa. Leskenlehti ehtii ensimmäiseksi, koska sen edellisvuonna kehittyneet kukintoaiheet ovat iskuvalmiina heti kun ilmat lämpenevät.


Leskenlehti kukkii multakasassa Aakkulan maankäsittelyalueella. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (12.3.2014)


Osayleiskaavaehdotus valtuustossa 17. maaliskuuta

(Iides.fi 11.3.2014)

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee Iidesjärven osayleiskaavaehdotusta maanantaina 17. maaliskuuta. Kokous videoidaan suorana lähetyksenä internetiin. Kokous alkaa kello 17 ja videolähetys kello 16.45.

Valtuusto jätti osayleiskaavaehdotuksen yksimielisesti pöydälle 17. helmikuuta pidetyssä kokouksessa.



Laulujoutsenet tulivat järvelle

(Iides.fi 9.3.2014)

Laulujoutsenpari asettui Iidesjärven itäpäähän lauantaina 8. maaliskuuta. Tulokkaat ovat ilmeisesti sama pari, joka on yrittänyt pesiä järvellä jo vuodesta 2009 lähtien. Pesintä ei ole kuitenkaan onnistunut.

Viime vuonna laulujoutsenet saapuivat järvelle 8. huhtikuuta. Silloin järvi oli vielä vahvassa jäässä ja lumi peitti maan. Sulaa oli vain Vuohenojan suulla. Nyt sulapaikkoja löytyy myös Mutaojasta ja lintutornin edustalla sijaitsevista lammikoista.


Laulujoutsenet viettivät sunnuntaina aurinkoista iltapäivää lintutornin edustalla sinisorsapari seuranaan. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (9.3.2014)


Hevoshaassa aavistushakkuu

(Iides.fi 5.3.2014)

Tampereen kaupunki on kaatanut lähes kaikki pensaat Hevoshaasta. Raivaustyö on ollut niin voimaperäinen, että se väistämättä muuttaa alueen elinympäristöjä. Pensaikon kaato kosteikkojen läheltä saattaa uhata harvinaisen täplälampikorennon elinolosuhteita. Hevoshaan lampi on osayleiskaavatyön selvityksessä arvioitu täplälampikorennolle soveltuvaksi elinympäristöksi.

Työmaa oli luonteeltaan aavistushakkuu, koska alueelle on tulossa suojelumääräys tekeillä olevassa osayleiskaavassa. Kaupunginhallituksen hyväksymä osayleiskaava on valtuustokäsittelyssä.

Osayleiskaavassa Hevoshaan alueelle on annettu kolme määräystä: luo-3, sk-4 ja VLM-7.

Luo-3 tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeätä aluetta. "Alue on hyönteisille erityisen tärkeä alue, jolla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät niiden elinolosuhteita", todetaan kaavamääräyksessä.

Sk-4 tarkoittaa aluetta, jossa pelto- ja niittyalueet tulee säilyttää avoimina.

VLM-7 tarkoittaa maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta. "Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL128 §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vain vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen ja maisemanhoito", kaavamääräyksessä todetaan. Lyhenne MRL tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslakia. Pykälässä 128 määrätään maisematyöluvasta.


Tässä muuttuu hyönteisten elinympäristö, kun kosteikosta kaadetaan pensaat. Myös taustalla näkyvän Hevoshaan lammen ympäriltä on kaikki pensaat kaadettu. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (5.3.2014)


Iidesjärven hyönteiset esillä hyönteistutkijoiden kokouksessa

(Iides.fi 4.3.2014)

Iidesjärven alueen hyönteiset ovat esillä Tampereen hyönteistutkijoiden seuran vuosikokouksessa perjantaina 14. maaliskuuta. Martti Tuure näyttää kokouksessa valokuvia järven hyönteisistä.

Kokous on perjantaina kello 18-21 museokeskus Vapriikissa Tampellan alueella. Vapriikin osoite on Alaverstaanraitti 5.

Oheisessa kuvassa Martti Tuuren Iidesjärveltä kuvaama keihäsmittari. Copyright © Martti Tuure. (12.6.2011)




Kaatopaikalla merkkejä myös syanidista

(Iides.fi 2.3.2014)

Vanhat tamperelaiset metallityöntekijät varoittelivat menemästä Nekalan kaatopaikalle ja kaivamasta sitä. He kertoivat, että kaatopaikalle vietiin sotien jälkeen "hirveitä myrkkyjä" ja haudattiin sinne. Myrkyt saattoivat olla sotatarvikkeita valmistaneissa metallitehtaissa käytettyjä aineita.

Varoitukset saavat tukea tutkimuksista. Kaatopaikalta on löytynyt merkkejä syanidista ja monesta muustakin myrkystä. Syanidia on käytetty esimerkiksi teräksen karkaisussa ja metallien pintakäsittelyssä.

Iidesjärven osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluu vuonna 2012 laadittu selvitys Nekalan kaatopaikan kunnostuksesta. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy.

Selvityksestä käy ilmi, että kaatopaikka on Iidesjärven uinuva tulivuori: se voi purkautua. Siitä seuraisi ympäristöonnettomuus, joka vaikuttaisi sekä järveen että sen lähialueisiin.

Selvitys on kauhukertomus tamperelaisesta "kaikem paree" -ympäristöajattelusta. Kukaan ei tiedä, mitä kaatopaikalle on viety ja paljonko siellä on sitä, mitä sinne on viety. Pohjaa kaatopaikalla ei ole ollenkaan, ellei pohjaksi lasketa peruskalliota, joka lienee parinkymmenen metrin syvyydessä. Kun ei ole tehty pohjaa, niin eipä ole tehty laitojakaan: jätettä valuu sekä Iidesjärveen että Viinikanpuistoon. Katekin on huono. Ohuimmillaan jätteiden päällä on täytemaata vain parikymmentä senttiä.

Jätteitä alettiin ajaa Viinikanpuiston päässä sijainneen lahden pohjukkaan 1920-luvulla. Teollisuus- ja yhdyskuntajätteitä kaadettiin järveen kymmenien vuosien ajan. Virallisesti kaatopaikka suljettiin 1950-luvun lopulla, mutta sen jälkeenkin kippiauton lava nousi usein pystyyn "patterin" reunalla. Nykyisellään kaatopaikka on Iidesjärven niemi, jonka korkeus on muutamia metrejä. Iso osa kaatopaikasta on painunut järven pohjalietteeseen.

Kaatopaikan kunnostus alkaa osayleiskaavan valmistuttua ja maksaa miljoonia. Kaatopaikkaa ei ryhdytä avaamaan vaan siitä tehdään jätteiden loppusijoituspaikka. Alueelta tulevat suotovedet on tarkoitus johtaa jätevedenpuhdistamoon.


Kaatopaikan sisustaa on tutkittu havaintoputkien avulla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (25.2.2014)


Osayleiskaava jäi valtuustossa pöydälle

(Iides.fi 17.2.2014)

Kaupunginvaltuusto jätti Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen yksimielisesti pöydälle maanantaina 17. helmikuuta. Valtuusto ei vielä keskustellut kaavasta.



Osayleiskaava valtuustossa 17. helmikuuta

(Iides.fi 6.2.2014)

Tampereen kaupunvaltuusto käsittelee Iidesjärven osayleiskaavaehdotusta maanantaina 17. helmikuuta. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että osayleiskaavaehdotus hyväksytään.

Kaupunginhallituksessa nousi esille myös etelärannan kaatopaikka-alueen "kokonaispuhdistaminen" ja alueen käyttötarkoituksen muuttaminen. Käyttötarkoituksen muutos tarkoittaisi käytännössä alueen ottamista rakennusmaaksi.

Ilkka Sasi teki 3. helmikuuta pidetyssä kaupunginhallituksen kokouksessa seuraavan toivomusponsiehdotuksen: ”Kaatopaikan kunnostuksessa pitää varautua myös jätemassojen kokonaan poistamiseen. Alue sijaitsee niin lähellä ydinkeskustaa, että tulevaisuudessa sen käyttötarkoitus voi muuttua. Kokonaispuhdistaminen olisi tulevaisuuden kannalta kestävin ratkaisu.” Kukaan ei kannattanut Sasin ehdotusta, joten se raukesi. Aiemmin Matti Höyssä oli tehnyt saman ehdotuksen yhdyskuntalautakunnassa, mutta sielläkin ehdotus raukesi.



Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavan

(Iides.fi 3.2.2014)

Tampereen kaupunhallitus hyväksyi maanantaina 3. helmikuuta Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen valtuustolle esitettäväksi. Iidesjärven kannalta osayleiskaavan tärkein ratkaisu on maa-alueen osoittaminen vapaa-ajankeskusta varten. Perhepuistoksi luonnehdittu keskus on tulossa Iidesjärven etelärannalle Nekalantien ja järven väliselle alueelle.



Osayleiskaava jäi kaupunginhallituksessa pöydälle

(Iides.fi 28.1.2014)

Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen oli maanantaina esillä Tampereen kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta asia päätettiin panna yksimielisesti pöydälle. Konsernijohtaja Kari Kankaala esitti kaupunginhallitukselle osayleiskaavan hyväksymistä.



Tavi ei ole tavis Viinikanojalla

(Iides.fi 27.1.2014)

Viinikanojalla viettää sydäntalven luppoaikaa noin sata sorsaa ja yksi tavi. Tavi ei ole näissä piireissä tavis vaan pikemminkin pieni harvinaisuus. Nyrkinkoinen minisorsa siivilöi innokkaasti ojan vettä nokallaan ja tuntuu pärjäävän hyvin oikeiden sorsien porukassa. Lintuharrastajien havaintojen mukan tavi vierailee välillä Tammerkoskellakin.

Viinikanojalla on linnuille runsaasti ruokaa tarjolla. Muonaa on kaadettu säkkikaupalla ojan penkoille. Talvehtiville sorsille mieluisinta sapuskaa näyttää kuitenkin olevan luomuruoka. Linnut ryystävät puron vettä ja napsivat ravinteet talteen.



Viinikanojan vihreät ryystäjät. Tavilla siipipeili on vihreä, sinisorsalla pää. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (27.1.2014)


Lautakunta hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen

(Iides.fi 22.1.2014)

Yhdyskuntalaukunta hyväksyi Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen tiistaina 21. tammikuuta. Seuraavaksi kaavaehdotusta käsittelevät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.

Kaavaehdotus mahdollistaa perhepuistoksi kutsutun vapaa-ajan keskuksen rakentamisen järven etelärannalle Nekalantien varteen. Etelärannan tuntumaan on tulossa myös liikuntapaikkoja. Etelärannalla on nykyisin muun muassa kaatopaikka ja kaupungin puutarha. Alueella aikaisemmin sijainneen Atomikylän parakit purettiin kesällä 2013.


Osayleiskaavaehdotuksen kattama alue.


Sunnuntai oli ulkoilupäivä

(Iides.fi 19.1.2014)

Iidesjärvellä nähtiin sunnuntaina 19. tammikuuta melkoinen väenpaljous. Pakkasen lauhduttua jäällä liikkui monipuolinen kokoelma ulkoilijoita: kävelijöitä, hiihtäjiä, luistelijoita, potkukelkkailijoita, pulkassa istujia ja heidän vetäjiään sekä tietysti koiran ulkoiluttajia.

Liikuntatilan väenpaljoudelle tarjosi Iidesjärven jääkansi. Pakkasjakso on vahvistanut jään kantavaksi. Viemäriputkien lähellä ja puronsuissa jää saattaa kuitenkin olla heikkoa.


Ulkoilijoita iltapäivän auringossa. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.1.2014)


Yksinäinen hiihtäjä Huringin pellolla illan jo hämärtyessä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (19.1.2014)


Valokuvanäyttely esillä Tammelan palvelukeskuksessa

(Iides.fi 18.1.2014)

Martti Tuuren Iidesjärvestä kertova valokuvanäyttely Kohtaamisia Iidesjärvellä on esillä Tammelan palvelukeskuksessa 3. helmikuuta saakka. Palvelukeskuksen osoite on Itsenäisyydenkatu 21 B.

Valokuvanäyttely on ollut aiemmin nähtävillä muun muassa monissa kirjastoissa.


Laulujoutsenten kohtaaminen Iidesjärvellä. Kuva: Martti Tuure. Copyright © Martti Tuure. (2011)


Osayleiskaavan käsittely lykkääntyi kahdella viikolla

(Iides.fi 8.1.2014)

Iidesjärven osayleiskaavan hyväksyminen vedettiin pois yhdyskuntalautakunnan esityslistalta tiistaina 7. tammikuuta. Asian esittelijä yleiskaavapäällikkö Pia Hastio peruutti esityksensä, ja asia poistettiin esityslistalta.

Hastion mukaan päätös tarkoittaa sitä, että osayleiskaavan käsittely siirtyy kahdella viikolla kaatopaikka-asiantuntijan kuulemisen vuoksi. Yhdyskuntalautakunta oli toivonut hyväksymiskokoukseen kaatopaikka-asiantuntijaa kertomaan tehdyistä ratkaisuista. Aikatauluongelmien vuoksi asiantuntijoita ei kuitenkaan saatu tiistain kokoukseen. Osayleiskaava tulee uudelleen lautakunnan käsittelyyn 21. tammikuuta.



Järvi siirtyi sulana uuteen vuoteen

(Iides.fi 1.1.2014)

Iidesjärvi siirtyi vuoteen 2014 keväisissä tunnelmissa. Laineet liplattivat, pajunkissat kukkivat rannoilla ja vuoden ensimmäisenä päivänä aurinkokin pilkisti pilviverhon takaa hetken aikaa. Yksi kalastaja souteli järvellä. Sinisorsilla oli jo kevät mielessä.

Pitkä lämmin jakso sulatti jääkannen lähes kokonaan vuodenvaihteeseen mennessä. Vuoden 2014 alkaessa ohut jää peitti vain lahtien pohjukoita ja tuulensuojaisia rantoja.


Soutaja Iidesjärvellä 1. tammikuuta 2014. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (1.1.2014)


Iides.fi - Iidesjärven sivu