Ajankohtaista Iidesjärveltä 2013

Yhdyskuntalautakunta jätti osayleiskaavan pöydälle

(Iides.fi 18.12.2013)

Yhdyskuntalautakunta jätti Iidesjärven osayleiskaavaehdotuksen pöydälle kokouksessaan 17. joulukuuta. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esitti lautakunnalle ehdotuksen hyväksymistä.

Lautakunnan päytäkirja on nähtävillä Tampereen kaupungin sivulla, jossa toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa. Sivu löytyy täältä.

Yhdyskuntalautakunta käsittelee osayleiskaavaa 17. joulukuuta

(Iides.fi 15.12.2013)

Iidesjärven osayleiskaavaehdotus on esillä yhdyskuntalautakunnassa tiistaina 17. joulukuuta. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio esittää lautakunnalle, että lautakunta hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen ja lähettää sen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Osayleiskaavaehdotus valmistui marraskuussa 2012 ja oli nähtävillä saman vuoden marras-joulukuussa. Kaavaehdotuksesta tehtiin 11 muistutusta ja siitä annettiin viisi lausuntoa. Muistutusten ja lausuntojen vuoksi ehdotusta tarkistettiin. Esimerkiksi Nekalantien reunaan suunniteltu uusi kevyen liikenteen reitti on muutettu polkuvaraukseksi.

Vanhat peruskartat kertovat järven itäpään muutoksesta

(Iides.fi 11.12.2013)

Maanmittauslaitoksen julkistamat vanhat peruskartat kertovat Iidesjärven alueenkin muutoksista. Ohessa peruskarttalehdiltä (1:20000) rajatut karttakuvat järven itäpäästä vuosilta 1953, 1980 ja 1991.

Peruskartat on julkaistu jpg-tiedostoina yleiseen käyttöön. Kartat löytyvät verkko-osoitteesta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi. Karttojen käyttöehdot ja lisenssitiedot on julkaistu Maanmittauslaitoksen verkkosivulla.

Järvi sai jääkannen

(Iides.fi 26.11.2013)

Iidesjärvi jäätyi tiistain 26. marraskuuta vastaisena yönä kokonaan. Syksyn aikana järven vesi oli jäähtynyt, ja parin päivän mittainen pakkasjakso riitti synnyttämään yhtenäisen jääpeitteen. Vesilintujen oli lähdettävä järveltä etsimään sulaa vettä. Vielä sunnuntaina Hevoshaan rannassa sukelteli allikin.

Takiaiset saivat jäädä - tikli kiittää

(Iides.fi 23.11.2013)

Tänä syksynä viikate niitti Iidesrannan kevyen liikenteen väylän piennarta aiempia vuosia lempeämmin ja pientareelle jäi runsaasti takiaisia tiklien iloksi. Tiklit kiittävät tuottamalla luontoelämyksiä kevytväylän kulkijoille. Lauantaina 23. marraskuuta pientareen takiaisissa ruokaili puolen päivän aikaan parikymmentä tikliä.

Martti Tuuren Iidesjärvi-kuvat esillä Hervannassa

(Iides.fi 12.11.2013)

Martti Tuuren valokuvanäyttely "Kohtaamisia Iidesjärvellä" on esillä Hervannan kirjastossa 23. marraskuuta saakka. Aiemmin valokuvat ovat olleet nähtävillä Messukylän, Sampolan, Nekalan ja Tesoman kirjastoissa.

Näyttelyssä on luontovalokuvia vuosilta 2010-2012: nisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiä.

Luonto valmistautuu talveen

(Iides.fi 15.10.2013)

Luonnon valmistautuminen talven tuloon näkyy Iidesjärven rannoilla. Puut siirtävät lehtivihreän talveksi varastoon ja pukeutuvat ruskan väreihin. Järvelle pysähtyy pohjoisesta saapuvia vesilintuja levähtämään ja ruokailemaan. Esimerkiksi uiveloita on näkynyt paljon.

Lokakuun puoliväli on hyvä aika ruskaretkelle. Poutasäällä retki kannattaa ajoittaa varhaiseen aamuun tai auringonlaskun aikaan, jolloin ruskan värit ovat voimakkaat.

Sorsat kalastavat, kalat lentävät

(Iides.fi 12.10.2013)

Vanha sanonta väittää, että Iidesjärven lintutornilla on Suomen huonoimmat havainnot mutta parhaat jutut. Lintutornilla tehdyt tuoreet havainnot kalastavista sorsista ja lentävistä kaloista todistavat, että tornilla myös havainnot ovat hyviä.

Tornin etumaastossa sijaitsevan lammikon sinisorsat ovat tänä syksynä oppineet kalastamaan lammikon pikkukaloja. Ne jahtaavat pieniä särkikaloja ja saavat ne pakenemaan parvena lammikon reunalta toiselle. Paniikissa kalat hyppivät ilmaan, jolloin niiden kyljet kiiltävät komeasti. Pitkän matkan liitoon särkien evät eivät kuitenkaan riitä.

Välillä sorsat näyttävät yrittävän jonkinlaista yhteispyyntiäkin. Siitä ei kuitenkaan tahdo tulla mitään, sillä sorsia vaivaa kalamiehen kateus. Jos kaveri tulee apajalla liian lähelle, seurauksena on nokittelua.

Isokoskelot koolla

(Iides.fi 5.10.2013)

Isokoskelot ovat jokasyksyiseen tapaan taas koolla Iidesjärvellä. Järven selällä voi nähdä jopa kymmenien isokoskeloiden parvia. Muuttoaikana isokoskelot ovat varsin seurallisia lintuja. Ne kalastavat yhdessä, huoltavat höyhenpukua, harjoittelevat soidinmenoja ja syöksähtelevät sinne tänne.

Nyt on seuranpidon ja ilakoinnin aika, mutta talvella kaikki on toisin. Muutamat sitkeät yksilöt jäävät talvehtimaan isojen jokien koskipaikkoihin. Ankarinakin pakkastalvina isokoskeloita voi tavata esimerkiksi Kymijoella. Koiraiden lohenpunaiset vatsahöyhenet loistavat, kun linnut kalastavat pakkashuuruissa. Kun pakkanen kiristyy, linnut kerääntyvät yhteen ja yrittävät pitää avantoa sulana jäätyvässä virrassa.

Pähkinähakki on yleisön suosikki

(Iides.fi 30.9.2013)

Pelottomat pähkinähakit ovat taas nousseet yleisön ja luontokuvaajien suosikeiksi Iidesjärven rantametsiköissä. Monet katselevat ja kuvaavat puuhakkaita lintuja tuntikausia. Pähkinähakkeja tapaa varmimmin etelärannan taimistossa, jossa kasvavien makedonianmäntyjen siemenet ovat hakkien erikoisherkkua.

Iidesjärven lintukuvastoon on pähkinähakin kohdalle avattu uusi alasivu, jonne on kerätty tuoreita hakkikuvia tältä syksyltä. Jos sivut eivät näy kunnolla, selaimen välimuistissa voi olla vanhoja sivuja. Lataa silloin sivut selaimeen uudelleen (F5-näppäimellä).

Pyrstötiaisparvi kiertelee pensaikoissa

(Iides.fi 25.9.2013)

Jos rantapensaikon tiaisparvesta kuuluu poikkeuksellisen korkeaa tiititystä ja siritystä, kannattaa tiaisia katsoa toisenkin kerran. Linnut saattavat olla pyrstötiaisia. Iidesjärven rannoilla kiertelee ainakin yksi pyrstötiaisten parvi.

Pyrstötiaista on vaikea sekoittaa muihin lintuihin. Se on pieni valkoinen pallero, jolla on hyvin pitkä pyrstö. Selässä, siivissä ja pyrstössä on myös mustaa ja ruskeaa. Pensaikoissa pyrstötiaisparvi etenee kovalla vauhdilla.

Myös kurkien päämuutto alkoi

(Iides.fi 23.9.2013)

Hanhiparvien aaltoa seurasi kurkien muuttoaalto maanantaina 23. syyskuuta. Iltapäivällä kello 15 jälkeen lintutornin ohi lensi runsaan tunnin aikana satoja kurkia. Pohjoistuulen vauhdittamat linnut tulivat tihkusateessa melko matalalla Kalevanharjun yli, nostivat korkeutta Iidesjärven etelärannan ja itäpään tuulenpyörteissä ja lähtivät kohti etelää.

Huringin pellon yllä kiertelevät ja huutavat kurjet ovat sykähdyttävä näky. Jos onni on myötä, samat kurjet kipuavat taas keväällä korkeuksiin Huringin pellon luona. Silloin nostetta antaa kevätaurinko ja kurkiaurojen suunta on kohti pohjoista.

Pohjoisen hanhet lähtivät kohti etelää

(Iides.fi 23.9.2013)

Iidesjärven lintutornilta kykeni maanantaina 23. syyskuuta seuraamaan pohjoisen soilta lähteneiden hanhien muuttomatkaa kohti etelää. Aamupäivällä tornilla muuttoa seurannut Jarmo Järvinen arvioi, että vajaan kahden tunnin kuluessa yli lensi toista tuhatta hanhea. Linnut olivat pääasiassa metsähanhia. Yhdessä parvessa saattoi olla yli sata lintua. Vaikka linnut lensivät melko korkealla, äänet kuuluivat hyvin tornille.

Pusikko pois Palvaanniemen niittypellolta

(Iides.fi 23.9.2013)

Palvaanniemen niittypelto Iiidesjärven itäpäässä on vihdoin päässyt vesakontorjunnan kohteeksi. Pajukko katosi isolta osalta peltoa, kun alue niitettiin. Pusikoituminen olikin päässyt jo hyvään vauhtiin pellolla, jota ei ollut hoidettu vuosikausiin.

Palvaanniemen niittypelto on yksi Iidesjärven omaleimaisista elinympäristöistä. Se on eräänlainen välimuoto puronsuiden tulvaniittyjen ja Huringin viljelyspellon välillä. Niittypellon maaperä on kosteaa. Keväisin siellä kukoistavat rentukat.

Sivustolla oli satoisa vuosi

(Iides.fi 9.9.2013)

Iidesjärven sivusto Iides.fi keräsi ensimmäisenä toimintavuotenaan järven luonnosta kiinnostuneiden nähtäväksi satoja valokuvia. 19 kuvaajaa antoi sivustolle kuviaan.

Lintukuvastossa on nyt yli 130 lajia ja hyönteiskuvastossakin lähes 80 lajia. Kasvikuvastossa on puolen sataa kasvia. Nisäkkäitä ja muita eläimiäkin on tallentunut muistikorteille edustava otos. Ajankohtaisjuttuja järven luonnosta ja ympäristöstä julkaistiin vuoden aikana yli 50.

Iidesjärveltä ja Iidesjärven laaksosta kertynyt kuvasato osoittaa, että järvi on edelleen merkittävä luontokohde. Iidesjärven arvoa nostaa sen sijainti. Kävelymatkan päässä järveltä asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä. Luontokohteena Iidesjärven alue on hyvin monimuotoinen tilkkutäkki. Järven lisäksi alueella on puroja ja ojia, lammikoita, tulvaniittyjä, vanhoja laidunmaita, viljeltyä peltoa, pensaikkoja, metsää, puistoja, rakennettuja tontteja ja monia muita elinympäristöjä. Sivusto pyrkii herättämään kiinnostusta tätä kaupunkiluonnon rikkautta kohtaan ja kannustamaan monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Alkavana julkaisuvuotenakin sivustolle pyritään tuomaan viikoittain jotain uutta nähtävää. Pysyttele kanavalla! Jos sinulla on sivustolle sopivaa aineistoa, ota yhteyttä ylläpitäjään.

Laulujoutsenten pesintä ei onnistunut

(Iides.fi 4.9.2013)

Laulujoutsenten pesintää ei nähty Iidesjärvellä tänäkään vuonna. Järvelle keväällä asettunut pari ajoi muut joutsenet pois, mutta ei onnistunut pesintäyrityksessäään. Kesän aikana joutsenet lähtivät pois järveltä.

Laulujoutsenet ovat yrittäneet pesintää Iidesjärvellä jo vuodesta 2009. Viime viikkoinakin järvellä on oleskellut laulujoutsenpari. Se saattaa palata keväällä järvelle.

Nuolihaukka toi poikasen järvelle

(Iides.fi 30.8.2013)

Lintutornista on viime päivinä voinut nähdä kaksikin nuolihaukkaa yhtä aikaa: emon ja poikasen. Nuolihaukalla on ilmeisesti ollut pesä jossain Iidesjärven lähistöllä. Nyt jälkikasvua ruokitaan muuttokuntoon järven sudenkorennoilla ja muilla hyönteisillä.

Kauneimmillaan katkaistuna

(Iides.fi 29.8.2013)

Iidesjärven itäpäässä Hervannan valtaväylän alittavan kevytväylän vieressä kasvoi hunajakukkien keskellä auringonkukka. Tuhannet ihmiset kulkivat sen ohi joka päivä ja ihailivat kaunista kukkaa. Kasvi kukoisti ja tuotti iloa kaikille. Torstaina 29. elokuuta aamupäivällä ihminen leikkasi auringonkukan poikki ja otti kukinnon itselleen. Nyt kukka tuottaa iloa vain minulle, ihminen ajatteli. Mutta kasvi ei enää kukoistanut.

Hakki ennustaa syksyn tuloa

(Iides.fi 21.8.2013)

Iidesjärvellä alkaa näkyä syksyn merkkejä. Yksi niistä on pähkinähakki kaupungin puutarhassa järven etelärannalla. Iltakävelyllä voi jo katsella hakkia silmästä silmään.

Iidesjärven osayleiskaava päätösvaiheeseen syksyn aikana

(Iides.fi 20.8.2013)

Iidesjärven osayleiskaava tulee Tampereen kaupungin hallintoelinten käsittelyyn tämän syksyn aikana, kertoo kaavaa valmistellut projektiarkkitehti Lotta Kauppila. Kaavaehdotus oli nähtävillä viime vuoden lopulla. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavoitus on edennyt hiukan suunniteltua hitaammin. Kauppilan mukaan viivästys johtuu siitä, että kaupunki ja ELY-keskus ovat neuvotelleet Nekalan kaatopaikan kunnostamissuunnitelmista.

Piisami söi Hevoshaan lammen puhtaaksi

(Iides.fi 17.8.2013)

Hevoshaan lammelle asettunut piisami on kesän mittaan syönyt lammen lähes tyhjäksi vesikasveista. Vesikasvien katoaminen lammesta parempaan suuhun on esimerkki piisamin merkityksestä luonnossa. Karvainen vesiniittokone tekee työnsä lähes yhtä perinpohjaisesti kuin lintujen ruokamaita kevytväylien pientareilla niittävät kaupungin työntekijätkin.

Hevoshaan lampi oli jo kasvamassa umpeen, joten piisami on tehnyt hyödyllistä työtä. Syksyn tullen lammen erakon on ehkä muutettava Iidesjärveen. Muuttomatkaa kertyy noin 50 metriä. Piisamilla saattaa kuitenkin olla käytävissään hyvät ruokavarastot, joilla voi selvitä talven yli.

Iidesjärvi-valokuvanäyttely muutti Tesomalle

(Iides.fi 13.8.2013)

Tesomallakin on nyt mahdollista nähdä Martti Tuuren ottamia Iidesjärvi-aiheisia luontokuvia. Martti Tuuren Iidesjärvestä kertova valokuvanäyttely on esillä Tesoman kirjastossa 13. syyskuuta saakka. "Kohtaamisia Iidesjärvellä" -näyttely on aiemmin ollut esillä Messukylän, Sampolan ja Nekalan kirjastoissa.

Liejukanalla poikasia

(Iides.fi 18.7.2013)

Liejukanalla on poikue Iidesjärven länsipäässä. Poikasia voi katsella etelärannalla kulkevalta kevyen liikenteen väylältä.

Yhden havainnon mukaan poikasia on viisi. Torstai-iltana rannassa nähtiin ainakin kaksi poikasta. Iidesjärvellä liejukanat ovat olleet melko arkoja, ja tämänkin kesän poikaset näyttävät perineen emojensa arkuuden. Poikaset eivät jää avoimilla paikoilla näkyville vaan pinkovat kovaa vauhtia kaislikon suojiin.

Lintukävelylle pääsee elokuussakin

(Iides.fi 15.7.2013)

Iidesjärvellä järjestetään elokuussakin kaksi lintukävelyä. Opastetuilla kävelyretkillä voi tutustua lintuihin 13. elokuuta ja 27. elokuuta. Retkien lähtöpaikka on järven länsipäässä Lokintaipaleen sillan luona. Lähtöaika on kello 18. Retkellä kuluu aikaa pari tuntia.

Lintukävelyiden oppaana toimii BirdLife Suomen retkikummi Olavi Kalkko. Kävelyistä saa lisätietoja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta.

Linnunpoikaset seikkailevat

(Iides.fi 9.7.2013)

Keskikesä on linnunpoikasten aikaa. Iidesjärven rantapusikoissakin vaeltelee nyt nuoria lintuja, jotka elävät ensimmäistä kesäänsä. Linnunpojalle maailma on ihmeitä tulvillaan. Nuoret linnut tarkkailevat ympäristöään uteliaina eivätkä pelkää ihmisiäkään. Usein pesue kulkee porukassa pitkään.

Maailma on myös vaaroja täynnä. Monet linnunpoikaset menettävät henkensä jo ensimmäisinä elinpäivinään. Kävelytien varrella toilaileva poikanen on helppo saalis esimerkiksi koiralle - vaikka koira olisi kytkettynäkin. Siksi koiria ei tulisi ulkoiluttaa poikasaikana rantapoluilla. Koira syö linnunpoikasen yhdellä nopealla hotkaisulla. Moni koiranomistaja ei edes huomaa tapahtumaa.

Timo Havimolta uusi luontokirja

(Iides.fi 5.7.2013)

Luontokuvaaja Timo Havimolta ilmestyy syksyllä uusi kuvateos Matkamiehen luontokirja. Kirjan kustantaja on helsinkiläinen Aurinko Kustannus. Kirja kertoo Havimon matkoillaan kohtaamista linnuista ja muista eläimistä. Kuvia on Suomen lisäksi Norjasta, Saksasta, Tansaniasta, Intiasta ja Yhdysvalloista.

Havimolta on ilmestynyt aiemmin kirja "Kohtaamisia maailmalla - Seis, lintuja näkyvissä". Teos ilmestyi vuonna 2011.

Timo Havimo on kuvannut paljon myös Iidesjärven lintuja. Kuvia on nähtävillä Iides.fi-sivuston Iidesjärven lintukuvastossa.

Valokuvanäyttely edelleen esillä Nekalan kirjastossa

(Iides.fi 4.7.2013)

Martti Tuuren Iidesjärvestä kertova valokuvanäyttely on edelleen esillä Nekalan kirjastossa. Kuvia voi käydä katsomassa ainakin heinäkuun ajan.

Nekalan kirjasto sijaitsee Nekalan koulun rakennuksessa Lounaantie 2:ssa. Kesällä kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 13–19 ja keskiviikkoisin sekä perjantaisin kello 11-15.

Atomikylän loppusijoitus loppusuoralla

(Iides.fi 30.6.2013)

Iidesjärven etelärannan tuntumassa sijaitsevaa Atomikylää on purettu pala kerrallaan jo pitkään. Nyt on loppusijoituspaikkaansa lähdössä kylän viimeinen parakki. Kylän paikalle on suunniteltu perhepuistoa.

Tampereen kaupunki osti Atomikylän viisi parakkia neljännesvuosisata sitten, kun sai ne halvalla Loviisan atomivoimalatyömaan jäämistöstä. Parakkikylästä tuli kaupungin keskitysleiri. Sinne keskitettiin asumaan ihmisiä, joilla oli paljon sosiaalisia ongelmia. Joukossa ongelmat kasaantuivat ja lisääntyivät. Keskitetty ja halpa ratkaisu ratkaisu tulikin lopulta kalliiksi kaupungille. Kylällä oli kuitenkin työllistävää merkitystä, erityisesti poliisille ja oikeuslaitokselle.

Kesä on etuajassa

(Iides.fi 9.6.2013)

Iidesjärven kesä on pari viikkoa etuajassa Huringin pellon mittarilla mitattuna. Viime vuonna ensimmäinen heinäsato pellolta korjattiin juhannusaattona, mutta tänä vuonna heinä pantiin muovisäkkeihin jo viikon 23 lopulla 8. kesäkuuta.

Varis on Iidesjärven valtias

(Iides.fi 7.6.2013)

Varis on Iidesjärven oma petolintu ja järven valtias. Runsas variskanta on vaikuttanut siihen, että naurulokit ovat huvenneet lähes olemattomiin Iidesjärveltä. Järvellä vielä pesivät muutamat naurulokit eivät kykene puolustautumaan variksia vastaan vaan pesinnät tuhoutuvat yksi toisensa jälkeen.

Variksen valta-asema köyhdyttää järven monimuotoisuutta. Naurulokkiyhdyskuntien suojassa pesi aiemmin myös muita lintuja, muun muassa silkkiuikkuja. Naurulokkien kadottua varikset tuhoavat niidenkin pesinnät. Variskantaan muiden lintujen katoaminen ei vaikuta, sillä varis on kaikkiruokainen. Kun elävä ravinto käy vähiin, varis menee syömään grillille, roskikselle tai muulle ruokintapaikalle.

Iidesjärvi houkuttelee matkailijoita

(Iides.fi 5.6.2013)

Iidesjärven maine ainutlaatuisena luontokohteena on levinnyt laajalti Eurooppaan ja houkuttelee järven rannoille matkailuautoilla liikkuvia maksukykyisiä turisteja.

Viikolla 22 saksalainen matkailuauto väkineen asettui lähes koko viikoksi taloksi keskelle Nekalan matonpesupaikkaa. Camping-palvelut matonpesupaikalla ovatkin mainiot. Vesi tulee ja menee, ja ruokaakin löytyy ihan rannasta.

Tiistain 4. kesäkuuta vastaisena yönä kahdella ranskalaisella matkailuautolla liikkunut seurue perusti leirin Huringin pellolla sijaitsevan tilustien kääntöpaikalle. Leiripaikka oli aivan asemakaavan mukaisen luonnonsuojelualueen vieressä.

Vastaavia leirejä on ollut Iidesjärven rannoilla edellisinäkin kesinä. Leiriytymisten jäljiltä maasto on jäänyt saastaiseen kuntoon, sillä matonpesu- ja muilla vastaavilla leiripaikoilla ei ole esimerkiksi wc-palveluja. Luonnolle leireistä aiheutuu haittaa. Matonpesupaikan naurulokkiyhdyskuntakin hupeni saksalaisten vierailuviikolla.

Ainakin yksi kani pomppii vapaana Iidesjärven laaksossa

(Iides.fi 3.6.2013)

Iidesjärven laaksossa elää villinä ja vapaana ainakin yksi kani. Seppo Mäntynen kohtasi kanin lauantaiaamuna 1. kesäkuuta kevytväylällä Messukylän golfkentän eteläreunalla. Kani oli aikuisen kanin kokoinen ja ruskeanharmaa. Mäntysen mukaan valkoinen hännäntupsu vilkkui kivasti, kun kani pylkytteli maaston suojaan.

Villiintyneistä kesykaneista on jo muodostunut pysyvä kanta ainakin Helsinkiin. Siellä ensimmäiset havainnot villiintyneistä kaneista tehtiin jo 1980-luvulla.

Martti Tuuren valokuvanäyttely jatkaa Nekalassa

(Iides.fi 1.6.2013)

Martti Tuuren valokuvanäyttely "Kohtaamisia Iidesjärvellä" jatkaa Nekalan kirjastossa kesäkuun loppuun. Näyttely avattiin Nekalassa toukokuun alussa. Aiemmin valokuvanäyttely on ollut esillä Messukylän kirjastossa ja Sampolassa.

Nekalan kirjasto toimii Nekalan koulun rakennuksessa osoitteessa Lounaantie 2. Kesäkuussa kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 13–19 ja keskiviikkoisin sekä perjantaisin kello 11-15.

Vedenpinta poikkeuksellisen alhaalla

(Iides.fi 28.5.2013)

Lokintaipaleen uusi siltarumpu saattaa olla aikaisempaa matalammalla, koska Iidesjärven vedenpinta on nyt poikkeuksellisen alhaalla. Rumpu nostatti kyllä rannoille kunnollisen kevättulvan, mutta loppukevään aikana peltiputki on imenyt vettä Viinikanojaan liian ahnaasti. Vedenpinnan lasku johtaa väistämättä rantaniittyjen pusikoitumiseen.

Sillan luo tulisi syksyllä rakentaa kivistä pohjapato, jolla vedenpintaa nostetaan.

Puhoonlahden metsikössä löyhkää jätevesi

(Iides.fi 19.5.2013)

Puhoonlahden pohjukassa sijaitsevassa metsikössä löyhkää viemärivesi. Jäljistä päätellen Tampereen kaupungin viemäriverkoston ylivuotopaikalta on päästetty suuri määrä puhdistamatonta jätevettä ojaan, joka virtaa Iidesjärveen. Ojassa on muun muassa vessapaperimassaa. Päästöpaikan lähellä sijaitsee Palvaanniemen asuinalue.

Tuomenkukkien aika alkamassa

(Iides.fi 19.5.2013)

Tuomet ovat aloittelemassa kukintaa Iidesjärven rantalehdoissa. Pian rantapensaikot täyttää tuomien voimakas tuoksu, joka kiinnostaa monia hyönteisiä. Tuomenkukkien aika kestää alkukesään. Tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Sorsaemo esitteli poikueensa

(Iides.fi 14.5.2013)

Iidesjärven sinisorsakanta kasvoi äitienpäivän aikoihin ainakin 11 uudella jäsenellä. Sorsaemo toi tiistaina 14. toukokuuta kaikki 11 poikastaan näytille Iidesrantaan kevytväylän varteen.

Rentukkaniitty loistaa Palvaanniemessä

(Iides.fi 13.5.2013)

Palvaanniemen rentukkaniitty leimuaa keltaisena Iidesjärven itäpäässä. Kukkaloisto on komeimmillaan aamuisin.

Rentukkaniitty on kostea alue Palvaanniemessä sijaitsevan niittypellon koilliskulmassa. Keltaiset kukat näkyvät hyvin Hervannan valtaväylän suuntaiselta kevyen liikenteen väylältä. Rentukka kukkii myös monilla muilla paikoilla Iidesjärven rannoilla.

Pusikon hämyssä esiintyy satakielten kuoro

(Iides.fi 11.5.2013)

Iidesjärven rantapensaikot ovat muuttuneet satakielten konserttisaliksi. Paikoitellen pusikossa on laulaja konsertoimassa muutaman kymmenen metrin välein. Tulkinnat ovat voimakkaita. Linnun ääni kuuluu satoja metrejä ja voittaa liikenteenkin melun.

Satakielen ääninäyte ja linnun esittely löytyvät esimerkiksi Luontoportin sivulta.

Lapintiira palasi Iidesjärvelle

(Iides.fi 8.5.2013)

Viime kesänä Iidesjärven lähettyvillä pesinyt lapintiira näyttää palanneen Iidesjärvelle. Keskiviikkona 8. toukokuuta järven itäpäässä kierteli yksi lapintiira.

Lapintiira pesi viime kesänä jossain Iidesjärven lähellä. Pari toi heinäkuussa järvelle yhden poikasen. Pesä saattoi sijaita Hatanpäällä jonkin teollisuusrakennuksen katolla. Pesintä oli ensimmäinen Pirkanmaalla.

Tornien taistossa uusi IE

(Iides.fi 4.5.2013)

Iidesjärven lintutornin joukkue Rankat Ankat havaitsi Tornien taistossa 63 lintulajia lauantaina 4. toukokuuta. Tulos on uusi Iidesjärven ennätys. Havainnointi alkoi aamuviideltä ja päättyi kello 13. Mielenkiintoisimmat havainnot olivat keltavästäräkki ja tervapääsky.

Joukkueeseen kuuluivat Jarmo Lehtinen, Marko Ollila, Tuula Suihko ja Jyrki Joki. Pilvisenä ja osin sateisenakin päivänä tornilla vieraili 20 ihmistä seuraamassa kilpailua.

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Tänä vuonna mukana oli yli 330 lintutornia. Eniten lajeja havaittiin Hangon Uddskatanilla, jossa Hangon lintuaseman miehittäjät havaitsivat 115 lajia. Tornien taistosta lisää BirdLife Suomen verkkosivuilla.

Maankaato keltavuokkojen päälle jatkuu Iidesrannassa

(Iides.fi 4.5.2013)

Omakotialueelta tuodaan edelleen puutarhajätteitä ja muita roskia keltavuokkokasviston päälle Iidesrannassa. Puutarhajätteitä tuodaan omakotialueelta muun muassa kottikärryillä Iidesranta-kadun yli Iidesjärven rantaan. Maankaato on jatkunut vuosikymmeniä. Rannan luonnonkasvien joukkoon on jätteiden mukana levinnyt paljon puutarhakasveja.

"Iidesjärvi tekee unelmastamme totta; voimme asua omakotitalossa järvenrannalla ja lähes kaupungin keskustassa." Näin hehkuttaa Järvensivun omakotiyhdistys Mansetorilla. Unelma-asumiseen liittyy myös vastuu ja velvollisuus noudattaa lakeja ja määräyksiä. Puutarhajätteet pitäisi kompostoida eikä kaataa luontoon. Kompostointikoulutusta tarjoavat Tampereella monet tahot - esimerkiksi ympäristötietokeskus Moreenia. Moreeniassa on erityinen kompostointipäivä 7. toukokuuta.

Mahla virtaa Iidesjärven koivikoissa

(Iides.fi 29.4.2013)

Mahla virtaa tänäkin keväänä Iidesjärven rantakoivuissa ja myös koivujen kylkiin asennetuissa juoksutuputkissa. Satokausi alkoi lumien sulamisen aikaan ja jatkuu kunnes koivujen lehdet ovat hiirenkorvilla.

Koivun mahla on lähes pelkästään vettä. Veden osuus on noin 99 prosenttia. Lisäksi mahlassa on sokereita ja hivenaineita.

Mahlan juoksuttaminen ei ole jokamiehenoikeus vaan vaatii maanomistajan luvan. Mahlaa juoksutetaan joko oksantyngistä tai poraamalla puuhun reikiä, joihin asennetaan juoksutusputket. Tämä vahingoittaa puuta ja altistaa sen sienille ja muillekin tuholaisille. Mahlaa pitäisikin juoksuttaa vain elämänsä ehtoopuolella olevista koivuista. Juoksutuksen jälkeen reikään voi laittaa puutapin.

Jäät lähtivät

(Iides.fi 25.4.2013)

Iidesjärven ulappa vapautui jääpeitteestään torstaina 25. huhtikuuta. Viime vuonna jäidenlähtö oli samoihin aikoihin. Monet linnut ovat odotelleet jääkannen lukitseman ruokavaraston avautumista. Esimerkiksi kaakkureita järvelle ilmaantui heti jäiden lähdettyä.

Iidesjärven kalat voivat olla liian isoja

(Iides.fi 24.4.2013)

Moni Iidesjärvellä kalastava kalasääski on joutunut huomaamaan, että järven sameissa vesissä kasvanut saalis onkin liian iso kotipesään kannettavaksi. Jos sääksi ei jaksa kuljettaa saalistaan, se joutuu pudottamaan kalan. Tässä tilanteessa myös varikset käyttävät sääksen ahdinkoa hyväkseen ja yrittävät saada sen pudottamaan saaliinsa.

Oheisessa kuvassa näkyy lahna, joka oli sääkselle aivan liian suuri saalis. Sääksi nappasi lahnan lintutornin läheltä 22. huhtikuuta. Kala oli kuitenkin niin iso, että sääksi ei saanut nostetuksi sitä kunnolla ilmaan. Sääksi raahasi kalaa jään tuntumassa muutamia satoja metrejä ja pudotti sen sitten jäälle. Lahnasta tuli varisten ja lokkien ateria.

Sääksisesonki saattaa jäädä lyhyeksi

(Iides.fi 23.4.2013)

Kevään sääksisesonki on meneillään Iidesjärvellä. Paras kalasääskien katseluaika on vähän ennen jäiden lähtöä. Sääkset tulevat kalaan lintutornin lähelle Mutaojan suulle, jossa on sulaa. Kun jäät ovat lähteneet, saalistusalueena on koko järvi eikä lintutornin edusta ole enää niin houkutteleva paikka.

Sesonki saattaa tänä vuonna jäädä lyhyeksi, jos sateiden heikentämä jää sulaa nopeasti.

Merikotka Huringin pellon yllä

(Iides.fi 21.4.2013)

Merikotkia on nähty tänä vuonna Iidesjärvellä monta kertaa. Viime päivinä merikotkaa on voitu havainnoida lintutornista kahdesi. Kummallakin kerralla lintu tuli idästä Kangasalan suunnasta ja lähti kaakkoon.

Lauantaina 20. huhtikuuta idän suunnasta tullut merikotka teki kierroksen Huringin pellon itäosan päällä ennen kuin katosi näkyvistä Korkinmäen suuntaan. Kuva kotkasta ohessa. Kuva on otettu lintutornin luota pellolta.

Merikotka ei tiettävästi vielä pesi Pirkanmaalla. Naapurimaakunnassa Kanta-Hämeessä lintu pesii.

Uusi siltarumpu auttaa kevättulvaa

(Iides.fi 17.4.2013)

Talvella Viinikanojalla uusittu Lokintaipaleen siltarumpu näyttää olevan hiukan aikaisempaa rumpua ahtaampi ja nostavan pienen kevättulvan Iidesjärvelle. Järven kannalta tämä luonnollinen kevättulva on hyväksi. Itäpään tulvaniitytkin ovat nyt osittain veden vallassa.

Tulvaa nostattaa myös kevään nopea eteneminen. Sateiden vuoksi lumi suli poikkeuksellisen nopeasti ja vedet lähtivät vuolaina liikkeelle.

Saukko ja laulujoutsenet kohtasivat Iidesjärvellä

(Iides.fi 13.4.2013)

Saukko herätti epäluuloa Iidesjärven itäpäähän Mutaojan suistoon asettuneessa laulujoutsenpariskunnassa lauantaina 13. huhtikuuta. Saukko tutki puronsuiden sulapaikkoja kaikessa rauhassa joutsenten varoittelusta piittaamatta. Joutsenet rauhoittuivat, kun saukko lähti Vuohenojan suuntaan.

Lumi suli, hyyppä tuli

(Iides.fi 12.4.2013)

Neljä töyhtöhyyppää etsi syötävää Huringin pellolla perjantaina 12. huhtikuuta illan suussa. Lumi oli jo pellolta osittain sulanut, joten matkalaiset tulivat ravituiksi. Huringin pelto on töyhtöhyypille ja monille muillekin linnuille tärkeä levähdys- ja ruokailupaikka.

Sivuston kortit-osio on uudistunut

(Iides.fi 12.4.2013)

Iides.fi-sivuston kortit-osio on uudistunut ja laajentunut. Tarjolla on nyt 12 kuvakorttia, joiden koko on 1920 x 1280 kuvapistettä. Kaikissa korteissa on teksti www.iides.fi, jota ei saa poistaa. Kuvakortteja voi käyttää hyväksi vaikkapa Iidesjärven esittelyissä.

Joutsenet tulivat torvet soiden talven keskelle

(Iides.fi 9.4.2013)

Laulujoutsenpari tuli torvet soiden Iidesjärvelle illansuussa maanantaina 8. huhtikuuta. Lännestä saapuneen parin kovaääninen toitotus alkoi jo Viinikan liikenneympyrän vaiheilla.

Töräyttelystä päätellen tulokkaat ovat sama pari, joka on jo muutamana vuotena heilastellut järvellä.

Pariskunta asettui järven itäpäähän, joka on kuitenkin vielä jään ja lumen peitossa. Hämmentyneen oloisina linnut tepastelivat jäällä. Vuohenojan suusta löytyi sentään pieni sula ruokailu- ja levähdyspaikaksi.

Toukokuussa kaksi lintukävelyä

(Iides.fi 1.4.2013)

Suuren suosion saavuttaneet Iidesjärven lintukävelyt järjestetään taas toukokuussa. Kävelyt ovat 7. toukokuuta ja 21. toukokuuta. Lähtö on järven länsipäästä Lokintaipaleelta kello 18. Kävelyistä on lisätietoja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen verkkosivuilla.

Kävelyitä vetää BirdLife Suomen retkikummi Olavi Kalkko. Johdatukseksi voit kuunnella Olavi Kalkon haastattelun Yleisradion Luonto-Suomi-ohjelmassa keväältä 2012. Haastattelija on Risto Salovaara. Jos yhteys pätkii, lataa haastattelu Ylen sivulta omalle koneellesi mp3-tiedostona.

Linkki haastatteluun

Linnut palaavat

(Iides.fi 29.3.2013)

Lintujen kalenterin mukaan kevät on koittanut ja on aika palata syntymäsijoille. Linnut eivät anna lumi- ja jääesteiden haitata paluumuuttoa. Esimerkiksi rastaita näkyy jo Iidesjärven lähimaastoissa.

Kaupunki tarjoaa varhaisille tulokkaille hyvät palvelut. Linnut löytävät kaupungista ruokaa paikoista, joissa lumi on sulanut poikkeuksellisen varhain. Tällaisia paikkoja on muun muassa kaukolämpöjohtojen reiteillä, aurattujen teiden varsilla ja talojen pihoilla. Jos luonnonmukaista ravintoa ei löydy, ruoka-apua voi käydä haeskelemassa lintulaudoilta ja ruokintapaikoilta.

Koiranomistajat rikkovat lakia Iidesjärvellä

(Iides.fi 26.3.2013)

Irrallaan juokseva koira on tänäkin keväänä ollut tavallinen näky Iidesjärvellä. Omistajat antavat koiriensa kulkea vapaina jopa luonnonsuojelualueella. Viranomaiset tai maanomistajan eli Tampereen kaupungin edustajat eivät näytä millään tavalla valvovan koirakurin noudattamista.

Suomen laki määrää, että koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Taajama-alueella koira saa olla vapaana vain suljetussa pihassa, erityisellä harjoitusalueella tai koiratarhassa (joita nimitetään koirapuistoiksikin). Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Koirien kiinnipidosta taajamassa on säädetty järjestyslaissa. Järjestyslaki määrää myös, että koiran omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että koiran ulosteet eivät jää hoidetulla alueella ympäristöön.

Iidesjärven voidaan tulkita olevan pikemminkin luontokohde kuin taajama-aluetta. Tällöin koirakurista määrää metsästyslaki. Metsästyslain mukaan koiraa ei saa ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa pitää irti toisen alueella. Vaikka lupa olisikin, niin koira on pidettävä kiinni kiinnipitoaikana, joka alkaa 1. maaliskuuta ja päättyy 19. elokuuta. Tänä aikana koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Iidesjärvi-valokuvanäyttely tulee myös Nekalan kirjastoon

(Iides.fi 25.3.2013)

Martti Tuuren valokuvanäyttely "Kohtaamisia Iidesjärvellä" tulee myös Nekalan kirjastoon. Näyttely on ollut esillä jo Messukylän ja Sampolan kirjastoissa. Nekalassa näyttely avautuu 3. toukokuuta ja kuvat ovat nähtävillä toukokuun loppuun.

Kaupunkiluonto alennusmyynnissä

(Iides.fi 16.3.2013)

Tampereen kaupunkiluonto -kirjaa on saatavissa edullisesti alennusmyynnistä. Kirjaa löytyy 15 euron hintaan ainakin Sokoksen tavarataloa vastapäätä sijaitsevasta Suomalaisesta kirjakaupasta.

Tampereen kaupunkiluonto - Opas kaupunkiekologiaan on julkaistu vuonna 2008. Teoksen kustantaja on Tampere-seura. Kirjan tekijät ovat biologi Pertti Ranta ja arkkitehti Pekka Rahkonen.

Iidesjärven luonnosta kiinnostuneelle Tampereen kaupunkiluonto -kirja on perusteos. Kirjassa on muun muassa sadan vuoden ajalle ulottuva katsaus Iidesjärven kasvistoon. Järven vuodenkiertoa on havainnollistettu ottamalla joka kuukausi lintutornilta valokuva. Kuvat ovat vuodelta 2000. Seppo Aro on kirjoittanut kirjaan luvun Iidesjärven linnuista. Aron mukaan Iidesjärvellä on vuosien mittaan havaittu 210 lintulajia.

Lumitaidetta esillä

(Iides.fi 1.3.2013)

Luminen talvi on innoittanut taiteilijoita. Iidesjärven maisemiin on talven aikana ilmestynyt lumiukkoja ja muitakin lumesta tehtyjä teoksia.

Valokuvia Iidesjärveltä Messukylän kirjastossa

(Iides.fi 4.2.2013)

Messukylän kirjastossa on helmikuussa esillä Iidesjärvi-aiheinen valokuvanäyttely. "Kohtaamisia Iidesjärvellä" -näyttelyssä on parikymmentä Martti Tuuren ottamaa luontokuvaa.

Kuvillaan Tuure osoittaa, että Iidesjärvi on muutakin kuin lintujärvi. Mukana on muun muassa täplälampikorento, jonka Martti Tuure löysi Iidesjärveltä kesällä 2011.

Maaliskuussa näyttely on esillä Sampolan tiloissa.

Ladut kutsuvat hiihtäjiä

(Iides.fi 22.1.2013)

Iidesjärven ladut ovat mainiossa hiihtokunnossa. Tiistaina 22. tammikuuta järvelle ajettiin moottorikelkoilla latupohjat, joilla on helppo sujutella. Lenkin pituus on noin kolme kilometriä.

Uusia korttipohjia

(Iides.fi 18.1.2013)

Sivuston Korttipohjia-osiossa on tarjolla muutamia uusia Iidesjärvi-aiheisia korttipohjia.