Kaatopaikka

(Iides.fi 17.11.2015)

Nekalan kaatopaikka on Iidesjärven alueen ympäristörikoksista törkein. Mutta edelleen kaatopaikan paikka on tärkeä luontokohde.

Viinikanpuiston pohjoispään kohdalla, jossa nyt on kaatopaikka, oli ennen Iidesjärven lahti. Teollisuus- ja yhdyskuntajätteitä ryhdyttiin ajamaan järveen jo 1920-luvulla. Ympäristön pilaaminen jatkui vuosikymmeniä. Virallisesti kaatopaikka suljettiin 1950-luvun lopulla, mutta senkin jälkeen alueelle tuotiin jätteitä.

Kaatopaikka on kuin jäävuori: siitä on näkyvissä vain pieni osa. Suurin osa kaatopaikasta on painunut järven pohjalietteeseen.

Kaatopaikka on kuin tulivuori: se voi purkautua. Jos ohuen täytemaan peittemät lietteet pääsevät järveen, seurauksena on vakava ympäristöonnettomuus. Kaatopaikan sisuksissa olevat myrkyt pääsevät silloin virtaamaan Kokemäenjoen vesistöön. Kaatopaikan sisällä tiedetään olevan muun muassa aineita, joita tarvittiin sotatarviketeollisuudessa. Yksi näistä aineista on syanidi, jota käytettiin teräksen karkaisussa ja metallien pintakäsittelyssä.

Kaatopaikan alueelta valuu nytkin jätelietettä sekä Iidesjärveen että Viinikanpuistoon. Lietevirtaus erottuu talvella kaatopaikan penkan pohjoisreunassa. Viinikanpuistossa kaatopaikan haju tuntuu etenkin syksyllä, kun lietettä tihkuu siellä maan pinnalle.

Iidesjärven osayleiskaavan liiteaineistoon kuuluu vuonna 2012 laadittu selvitys Nekalan kaatopaikan kunnostuksesta. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy.

Jos suunnitelmat toteutuvat, jätteiden loppusijoituspaikka on nykyisellä paikalla. Nekalan kaatopaikka on siis tamperelaisen ympäristöpolitiikan ikuinen muistomerkki. Alueelta tulevat saastuneet vedet on tarkoitus johtaa jätevedenpuhdistamoon.

Kaatopaikan päällä on nykyisin Tampereen kaupungin maankäsittelyalue. Multakasoilla ja niiden välisissä lammikoissa kasvaa kaikenlaisia kasveja, jotka taas houkuttelevat paikalle lintuja ja muita eläimiä. Kaatopaikan ranta on paitsi saastunut myös rehevä. Kaikesta tästä seuraa, että kaatopaikka on edelleen tärkeä luontokohde. Kunnostustöissä tämä pitäisi ottaa huomioon. Kaatopaikan päälle olisi ehkä mahdollista tehdä keinotekoinen suo, joka houkuttelisi paikalla kahlaajia samaan tapaan kuin 1900-luvun alusssa.


Kaatopaikalta on vuosikymmeniä valunut jätelietettä Iidesjärveen. Vuoto näkyy selvimmin talvella alueen pohjoisreunalla. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (3.3.2014)

Maankäsittelyalueella on multakasoja. Kaatopaikkajätteiden päällä on maata ohuimmillaan vain muutamia kymmeniä senttejä. Kuva: Olavi Autio. Copyright © Olavi Autio. (29.10.2015)


Iides.fi