|
(Olavi Autio 8.5.2012)
Mitä lintuja Tampereen Iidesjärvellä voi nähdä? Montako lajia?
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pilyn tilastojen mukaan Pirkanmaalla on havaittu yli 330 lintulajia. Periaatteessa nämä lajit voisi nähdä Iidesjärvelläkin - jos seuraisi järven tienoon linnustoa useiden vuosikymmenten ajan.
Vuoden 2011 Tornien taistossa Iidesjärven lintutornin miehittänyt Pilyn joukkue havaitsi yhden toukokuisen päivän aikana järvellä 57 lintulajia.
Pikaisellakin Iidesjärven-retkellä voi nähdä monta lajia: harakoita, naakkoja, pikkuvarpusia, sinitiaisia, talitiaisia, variksia ja varpusia.
Talviaikaan voi hyvällä onnella tavata kävelytien varrelta vaikkapa tiklin tai tilhen.
Kesällä järvellä näkee ainakin naurulokkeja, nokikanoja, silkkiuikkuja ja sinisorsia. Räkättirastaitakaan ei voi olla huomaamatta. Ja västäräkki päivystää kaikkialla järven rannoilla.
Muuttoaikoina lintuja saattaa olla Iidesjärvellä hyvinkin paljon. Keväällä jäiden lähdön aikaan lintutornin edustalla voi olla satojakin yksilöitä. Paras katseluaika on jäiden lähdön kynnyksellä.
Iidesjärvi, tamperelaisittain Motari, sijaitsee Kalevanharjun eteläpuolella pari kilometriä Tampereen keskustasta itään. Järven pituus on runsaat kaksi kilometriä ja leveys enimmillään vajaan kilometrin. Motari on mutapohjainen, matala ja rehevä.
Paras tapa tutustua Iidesjärveen on kiertää järvi kevyen liikenteen väyliä pitkin. Reitiltä voi tehdä pistoja mielenkiintoisiin kohteisiin. Hyviä katselupaikkoja ovat lintutorni Huringin pellon luona järven itäpäässä, matonpesupaikat järven etelä- ja pohjoisrannalla, vanha hevoshaka Nekalan siirtolapuutarhan luona, Nekalan palstaviljelyalueen ranta ja Viinikanojan ylittävä silta Lokintaipaleella.
Kävelyretkellä voi muistella järven kunniakasta menneisyyttä. Entisaikaan Iidesjärvi oli osa suurta kosteikkoa, joka ulottui Pyhäjärven Viinikanlahdesta Messukylään ja nykyiseen Kaukajärven kaupunginosaan saakka. Tampereen seudun alkuasukkaille, joita asui muun muassa Iidesjärven Palvaanniemessä, laaja kosteikko oli tärkeä ruoka-aitta. Alueen paikannimistöstä löytyy esimerkiksi Munapuolenahde, joka on mäenrinne Messukylän Kirkkosuon eteläreunalla.
Vuosisatojen kuluessa iso osa kosteikosta otettiin niittypelloiksi ja laidunmaiksi. Iidesjärvestä Tampereen kaupunki teki kaatopaikan. Teollisuuden ja ihmisten jätökset kipattiin rantaniityille - siellä ne ovat vieläkin. Perinne elää: edelleen tamperelaiset kiikuttavat vanhat televisiot, akut, sohvakalustot, koirien ulostepussit ja muut tarpeettomat tavarat Iidesjärven rantaan.
Yhteys järveltä Messukylän tulvaniityille katkesi 1970-luvulla, kun Hervannan valtaväylä rakennettiin järven itäpäähän. Kirkkosuolle tuli golfkenttä.
Vuosi vuodelta asutus on tunkeutunut lähemmäksi järveä. Itäpään laajat peltoaukeat on viime vuosikymmeninä rakennettu. Jäljellä on enää Huringin pelto, ja senkin kohtalo on uhanalainen. Suuri maisemallinen muutos oli Palvaanniemen kaupunginosan rakentaminen 1980-luvulla.
Iidesjärven osayleiskaavan taustelvityksissä on tietoja järven linnuista vuosilta 1971-2006.
Selvityksiin voi tutustua Tampereen kaupungin verkkosivuilla. Tilastot kertovat karua kieltä: lintujen määrä on vähentynyt ja linnusto yksipuolistunut. Jopa naurulokit ovat katoamassa.
|
