Iides.fi

Tavi

Huom! Jos jollakin sivulla ei näy tuoretta aineistoa, selaimen välimuistissa voi olla sivusta vanha versio. Päivitä sivu lataamalla sivu selaimeen uudelleen (yleensä F5-näppäin tai Ctrl+F5).

Ajankohtaista Iidesjärveltä

Iidesjärven lintukuvasto

  • Uutta kuvastossa:
    • laulujoutsenten pesinnästä kuvasarja (3-6/2016)
      - kuvat vuoden 2016 pesinnästä koottu yhteen
      - sarjaan lisätty pari ennen julkaisematonta kuvaa
      - kuvasarja vuoden 2009 pesintäyrityksestä poistettu
    • valkoiseen kaulaliinaan pukeutunut sinisorsa (2/2017)
    • keltasirkku etelärannalla (2/2017)
      - tuorein kuva on otettu 17. helmikuuta
      - jos uusi kuva ei näy, lataa sivu uudelleen (F5-näppäin)
    • varis kieli pitkällä (2/2017)
      - jos uusi kuva ei näy, lataa sivu uudelleen (F5-näppäin)
    • sinitiainen ihmettelee pajunkissaa (2/2017)
    • urpiainen etelärannalla (2/2017)
      - kesy lintu, saattoi olla sairas
    • kanahaukka kaatopaikalla (2/2017)
    • syksyn kuvia: keltavästäräkki Aakkulassa (9/2016)
    • koskikara Viinikanojalla (1-2/2017)
      - tuoreimmat kuvat on otettu 6. helmikuuta
      - jos uudet kuvat eivät näy, lataa sivu uudelleen (F5-näppäin)
    • syksyn kuvia: peippo lintutornilla (9/2016)

Iidesjärven hyönteisiä

Iidesjärven kasveja

Iidesjärven nisäkkäitä ja muita eläimiä

  • Uutta kuvastossa:

Iidesjärven paikkoja

Maisemakuvia

Iides.fi-kortteja

Tietoja Iidesjärvestä

Kaavoitus

Lähiluontosivustoja

Luontolinkkejä

Iides.fi on Iidesjärven sivu. Syksyllä 2012 perustettu sivusto kertoo Tampereen Iidesjärven ja sen lähialueen luonnosta ja ympäristöstä. Sivuston kuvien ja muun aineiston käyttö ilman lupaa on kielletty. Jos sinulla on sivustolle sopivaa aineistoa, lähetä sähköpostia ylläpitäjälle. Jos huomaat sivustolla virheitä, ilmoita niistäkin.

Sivuston ylläpitäjä ja vastaava toimittaja on Olavi Autio.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@yahoo.com (puhelin: 0400-626919)

Sivuston toimialue on Iidesjärven laakso. Viisi kilometriä pitkä laakso alkaa Viinikan risteyksen tienoilta ja jatkuu idässä Vilusen täyttömäelle saakka. Pohjoisessa aluetta rajaavat Kalevanharju ja Aakkulanharju. Etelässä rajana on Iidesjärven ja Vihiojan välinen vedenjakaja. Viinikan pieni Pahalampi jää alueen sisään. Iidesjärvi rantoineen on laakson sydän. Kaksi kilometriä pitkä järvi on tyypillinen lintujärvi: matala ja rehevä.

Iidesjärven laakso on ainutlaatuinen kaupunkiluonnon kohde, koska se sijaitsee aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Rautatieasemalta on laakson länsipäähän matkaa noin kilometri ja yliopistolta puoli kilometriä. Laakson pohja oli ennen yhtenäinen kosteikko, mutta viime vuosikymmeninä rakentaminen ja liikenneväylät ovat muuttaneet ympäristöä. Harjujen suojaama kosteikkolaakso tarjoaa edelleen runsaasti elinympäristöjä eläimille ja kasveille.